Omnian aikuisväestön osaamiskiihdyttämö Espoossa järjesti keväällä tekoälykurssin, jonka tavoitteena oli luoda senioreiden arkielämää helpottava tekoälysovellus. Tuloksena syntyi 10 kurssikerran ja 6 viikon jälkeen Menohaku-applikaation prototyyppi.

Kurssin virallinen nimi oli Tekoälyn perusteet senioreille, mutta saimme aikaan paljon enemmän.

Omnia AI Labin projektijohtaja, D.Sc.Heidi Rajamäki-Partanen

Omnian kurssi oli auki Espoon työväenopiston kautta ja täyttyi hetkessä. Mukaan pääsi 10 innostunutta opiskelijaa. Idea konkreettisen applikaation tekemisestä syntyi Omnian järjestämän Tekoälymentorit-kurssin jälkeen. Projektin vetämisestä vastasi Artic Robotics Oy:n teknologiajohtaja ja Tekoälyä taviksille –kursseistaan tunnetuksi tullut Pauli Isoaho yhteistyössä RND Worksin tekoälysovellusasiantuntijoiden kanssa.

”Tarkoituksemme oli osoittaa käytännön työllä, mikä tekoälyssä on mahdollista ja mikä ei. Tässä tavoitteeksi asetettu prototyypin kehittäminen toimi hyvin. Onnistuneessa sovelluskehittämisessä lähtökohtana on aina asiakkaan syvällinen kokemus sovellusalueesta. Tällä asiakasryhmälle se oli”, toteaa Ilari Laitinen, RDN Worksin toimitusjohtaja. Yhtiön referensseihin kuuluu muun muassa Veikkauksen kännykkäsovelluksen kehittäminen.

Menohaku-palvelun prototyyppi

Menohaku-applikaatio etsii puheohjatusti tapahtumia Helsingin ja Espoon alueilta. Tapahtumat haetaan Helsingin kaupungin ylläpitämästä avoimen datan Linked events –palvelusta. Sovelluksessa ei itsessään ole puhemoottoria, minkä vuoksi käytössä on Androidin voice assistent eli puhe-teksti-puhe -moottori. Tapahtumien paikantamisessa kartalle käytetään Google Mapsiä ja HSL:n dataa.

Ensimmäisillä kurssikerroilla mukana oli Aalto Design Factory perehdyttämässä seniorit tuotekehitysprosessiin. Seniorien käyttäjäryhmä määritteli tarpeen tekoälyavustimesta (chatbot) ja käyttöliittymän toiminnallisuuksista kahdessa eri sessiossa. Tämän jälkeen Isoaho muotoili määrittelyt Postman-työkaluun. ”Ensin avasimme teorian toiminnoista, tekoälykehitysprosessista, chatbot-tekoälyavustimen toiminnan rakenteesta ja datan kulusta. Lisäksi teimme käyttäjäprofilointia tämän käyttäjäryhmän kanssa”, kertoo Isoaho. ”Tälle kurssille on selkeästi ollut tarvetta, ja osallistujat ovat olleet innostuneita”, hän toteaa.

Viimeisellä kokoontumiskerralla toukokuun lopussa osallistujat keskittyivät prototyypin toiminnallisuuksien koekäyttöön älykännyköillään. Oman kehitystyön lopputulokseen oltiin pääosin tyytyväisiä.

Digitaalinen tasa-arvoisuus osa yhteiskuntavastuuta

Omnia AI Labin toiminnasta vastaavat johtaja Heidi Rajamäki-Partanen ja kehittämispäällikkö Timo Witikainen. Ensimmäisenä toimintavuonna on pilotoitu projekteja, joissa haetaan mahdollisia yhteistyömalleja muun muassa yritysten kanssa. ”Oleellista on, että meillä seniorit ovat tuotekehittäjien roolissa. Tätä ei ole tehty missään muualla Suomessa”, kertoo Witikainen.

Nyt seniorien tuotekehitysprojektille suunnitellaan jatkoa Aalto Design Factoryn kanssa. Tällä kertaa diversiteettiä haetaan Aallon tuotekehitysopiskelijoiden ja senioreiden välisestä yhteistyöstä.

”Seniorit ovat innokkaita, rohkeita ja ennakkoluulottomia. Heillä on valtavasti kokemusta ja osaamista. Mukana on ihmisiä, joilla on 40 vuoden kokemus tuotekehityksestä. Siinä on valtava potentiaali. Jatkossa haluamme yhdistää tämän porukan kokemuksen ja nuorten yliopisto-opiskelijoiden kokeellisuuden”, kertoo Witikainen jatkosuunnitelmista.

Heidi Rajamäki-Partanen toivoo, että yritykset heräisivät jakamaan tekoälyyn liittyvää osaamistaan yhteistyöprojekteissa. ”Ikäihmiset ovat kasva ryhmä, jotka saattavat jäädä tekoälyasioissa syrjään. Yrityksillä taas on paljon yhteiskuntavastuuseen liittyviä tavoitteita. Omnia AI Labin toimintatapa tarjoaa yrityksillekin uuden tavan toteuttaa yhteiskuntavastuuta. Digitaaliseen tasa-arvoisuuteen voidaan vaikuttaa myös tällä tavoin”, sanoo Rajamäki-Partanen

Kiitos ei senioriapeille!

Kurssille osallistuneet seniorikehittäjät ovat selvästi edelläkävijöitä. Kysymättäkin on selvää, että kurssi on ylittänyt odotukset. He korostavat, ettei tekoäly ole mystiikkaa. Useimmat osallistujat sai mukaan uteliaisuus ja halu muodostaa tekoälystä täsmällisempi kuva. ”On hieno tunne, kun työelämästä poistuneet otetaan mukaan kehitykseen”, toteaa Eira Siitonen, yksi osallistujista.

Kurssilaiset pitävät tärkeänä sekä digitalisaatioon että tekoälyn soveltamiseen liittyvän tiedon jakamista. ”Ikä ei ole mikään este. Itse olen 81-vuotias ja juuri ilmoittautunut Aalto-yliopiston ja Reaktorin Elements of AI  -verkkokurssille. Ensimmäinen osio on jo suoritettu”, kertoo Marketta Ruoppila-Martinsen.

Ryhmässä kiitetään lämpimästi Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelää Omia AI Labiin panostamisesta. Tärkeänä pidetään myös tiedon viemistä sinne, missä sitä ei ole. Yhtenä ajatuksena ehdotetaan digineuvoloiden perustamista esimerkiksi kirjastoihin tai kaupungin yhteispalvelupisteisiin. Siten jokainen pääsisi mukaan yhteiskunnan toimintoihin. Digiavuttomia löytyy jokaisesta ikäryhmästä.

”Kiitos ei senioriapeille! Koko ajatus on aivan pönttö. Ratkaisu ei myöskään ole laitteen osto, vaan nimenomaan palvelujen saatavuus”, kiteyttää asian kurssilainen Ritva Kytö.

Tekoälysovellusten hyödyntämiseen arkielämässä nähdään paljon mahdollisuuksia. Keskustelussa seniorikehittäjät nostivat esille muun muassa puheohjauksen kehittämisen suomen kielellä. ”Suomessa ei ole toistaiseksi panostettu kielen koneelliseen analyysiin”, arvioi Christer Lundqvist. Laitteiden kanssa kommunikoinnissa puhumalla ei ole kysymys niinkään iästä kuin arjen mukavasta sujuvuudesta. ”Todellakin kysyisin paljon mieluummin kaikki tarvitsemani palvelut ja bussiaikataulut isolta infotaululta ulko-oveni vieressä, kuin pieneltä puhelimen näytöltä”, kertoo kurssilainen Satu Sarkola.

Lisätietoja Omnia AI Labin toiminnasta: johtaja Heidi Rajamäki-Partanen, heidi.rajamaki-partanen@omnia.fi, puh. +358 40 126 7182

Omnia AI Lab on osa Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniaa. Se on Espoon kaupungin aloitteesta v. 2017 käynnistetty aikuisväestön osaamiskiihdyttämö, jossa eri elämäntilanteissa olevat aikuiset oppijat voivat päivittää tekoälyosaamista matalan kynnyksen periaatteella. Osaamiskiihdyttämön yhtenä kohderyhmänä ovat seniorit, joille on järjestetty vuoden 2018 aikana Tekoälymentorit- ja Tekoälyä senioreille –valmennukset. Ensimmäisen toimintavuoden aikana pilotoidaan aikuisväestön tekoälyosaamista lisääviä toimintamalleja. Toiminnan on tarkoitus olla täysipainoisesti käynnissä v. 2019. Omnia AI Lab toimii Aalto-yliopiston kampuksella Otaniemessä.

Mitä mieltä sinä olet?

Yksi kommentti artikkeliin Omnia AI Lab löysi seniorikehittäjät

  1. Jorma Mäkinen sanoo:

    Digitaalinen tasa-arvoisuus osa yhteiskuntavastuuta. Erittäin tärkeää olisi laajentaa ja kehittää eri ikäryhmissä MYÖS maaseudulla digiavuttomuuden muuttaminen vahvuudeksi. Kansalaisopistot olisi hyviä kanavia viedä asiaa eteenpäin. Maalle kotiseuduilleen muuttaa paljon eläköitynyttä ”aivokapasiteettia” joka voisi olla kiinnostunut Omina Al Lab – tyyppisen osaamiskiihdyttämön yhtenä kohderyhmänä. Tekoälymentorit- ja Tekoälyä senioreille –valmennukset.