Suomi etenee kohti tekoälyaikaa

Blogi

Tekoälyohjelman aloittamisesta on nyt kulunut vuosi. Päivääkään ei ole kulunut, jolloin tekoälystä ei oltaisi puhuttu julkisuudessa. Paljon on tähän vuoteen mahtunut työtä, positiivista energiaa, innostusta ja konkreettisia saavutuksia.

On ollut hienoa huomata, että olemme tehneet monella osa-alueella poikkeuksellisia oivalluksia siitä, miten yritysten ja julkisen sektorin puolella tekoälyä voidaan ja tullaan soveltamaan. Rahaa tarvitaan, mutta vielä oleellisempaa on tapa, miten teemme asioita yhdessä: Tekoälyohjelman keskeinen periaate on verkostojen verkosto -työtapa, jossa hyödynnämme jo olemassa olevia rakenteita ja tuomme eri osapuolia yhteen.

Tekoälyohjelman tavoite on tehdä Suomesta tekoälyn soveltamisen kärkimaa. Kärkimaaksi pääsemme konkreettisen tekemisen kautta. Tekoälyohjelman keskeinen periaate on ollut tukea ja kiihdyttää jo olemassa olevia rakenteita ja tuoda uutta toimintaa mahdollisille katvealuille. Hyvänä esimerkkinä tästä olemme tuoneet yhteen yli kymmenen eri alojen yritysvetoista ekosysteemiä, joissa yli 100 yritystä ja tutkimuslaitosta jakavat osaamistaan, esimerkkejä ja toimintatapoja tekoälyn soveltamisesta. Tällainen laaja yhteistyö on yksi Suomen vahvuuksista.

Yrityksille, jotka eivät ole vielä täydessä vauhdissa tekoälyä soveltamassa, ei ole parempaa kysymystä kuin konepajayrittäjältä kuultu ”Miten pääsen liikkeelle?” Tähän kysymykseen vastaamaan olemme rakentamassa Tekoälykiihdyttämöä. Sen avulla tekoälystä kiinnostuneet yritykset pääsevät alkuun tekoälyn hyödyntämisessä liiketoiminnassaan, ja toisaalla edelläkävijäyritykset vauhdittavat toisiaan.

Huippuosaamisen ja siitä johdettavan soveltamisen osalta Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston perustama Finnish Centre for Artificial Intelligence (FCAI) on avainroolissa tekoälyyn pohjautuvien tulevaisuuden ratkaisujen rakentamisessa. Tieteellisen tekoälyn huippututkimuksen lisäksi keskus on rakentanut ympärilleen tekoälyn soveltajien verkoston.

Julkisella sektorilla tekoälyn hyödyntämisen merkitys tulee näkymään niin palveluiden käytettävyydessä, laadussa kuin tuottamisen tehokkuudessa. Kansalaisen virtuaalinen assistentti Aurora on tässä mielessä hieno esimerkki jo demovaiheeseen edenneestä kansalaisen elämäntapahtumiin perustuvasta hallinnon läpileikkaavasta palvelujen tuottamisesta. Työn tulevaisuutta hahmottanut Osmo Soininvaaran alaryhmä raportoi tuloksistaan juhannusta edeltävällä viikolla ja tulee antamaan merkittävän lisän yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tekoälyohjelman ohjaus- ja alaryhmissä käytävän keskustelun lisäksi virkamiesjohtoisesti eduskunnalle syksyllä vietävä Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella -selonteko nostaa tietoon ja tekoälyyn liittyvät kysymykset, huolet ja mahdollisuudet vaalikevään keskusteluihin. Jo selonteon valmisteluprosessi on ollut vaikuttava ja osaltaan tuonut laajoja asiantuntijajoukkoja eri sektoreilta yhteen. Lisäksi mainitsemisen arvoista on Tekoälyohjelman alle muodostetun Etiikka-työryhmän liikkeellelähtö kevään aikana.

Kansallisen tekoälytyön vauhdissa emme saa unohtaa olevamme myös osa globaalia tekoälyaikaa ja eurooppalaista verkostojen verkostoa. Suomella on poikkeuksellinen mahdollisuus jatkaa tekoälyn soveltamisen kärkijoukossa globaalisti. Konsulttiyritys McKinseyn laajan tutkimuksen mukaan tekoälyn soveltamisen kärkimaissa taloudellinen kasvu tulee olemaan muita maita korkeampaa, samoin kuin kyky luoda uusia työpaikkoja. Euroopan menestyminen tekoälyajassa on Suomelle tärkeää ja siksi meidän on tehtävä oma osamme yhteisen eurooppalaisen agendan kehittämiseksi.

Suomen Tekoälyohjelmalle annettu tavoite tehdä Suomesta tekoälyn soveltamisen kärkimaa on sisällöltään selkeä ja toteutukseltaan laaja sekä monimuotoinen. Lukuisat samaan suuntaan vievät ja pitkän aikavälin yli ulottuvat toimenpiteet vievät Suomea menestyksekkäästi tekoälyajassa eteenpäin.

Tietoa kirjoittajasta

Mitä mieltä sinä olet?

Mitä mieltä sinä olet?