Tekoälyajan työssä korostuu uudenlainen osaaminen

Blogi

Tekoälyajan työtä selvittänyt jaosto on saanut työnsä valmiiksi. Suomessa on muihin maihin verrattuna suhteellisen vähän helposti automatisoitavia työtehtäviä. Siksi tekoälyn tuottama murros on täällä lievempi kuin useimmissa muissa maissa. Lisäksi pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta tekee muutoksesta pehmeämmän.

Suuri osa tekoälysovellutuksista on sellaisia, että ne parantavat yhteiskunnan toimintaa korvaamatta mitenkään ihmisten tekemää työtä. Sähkön kysyntäjousto vähentää sähkön tuotannon päästöjä ja alentaa kustannuksia. Pakastimien ja sähkölämmityksen toimintaa säätelevä, sähkön hintaa seuraava tekoäly ei vähennä kenenkään tekemää työtä, pikemminkin lisää sitä. Jos ruokakaupat osaavat ennustaa paremmin ruoan päivittäisen menekin, ruokahävikki vähenee, mutta työ ei tämän takia vähene – ainakaan kaupoissa.

Vaikka kokonaan automatisoitavia tehtäviä on vähän – eri arvioiden mukaan alle seitsemän tai viisitoista prosenttia, tekoäly tulee muuttamaan työn luonnetta ehkä lähes puolessa nykyisistä työpaikoista. Tuottavuushyöty tekoälystä ei riipu vain itse teknologian käyttöönotosta. On myös muutettava töiden organisointia ja ammattikuntien rajoja.

Alustatalous suo suuria mahdollisuuksia tehostaa työntekoa ja käyttää kansantalouden voimavaroja. Tämä aiheuttaa ongelmia tasapuolisuuteen ja työntekijöiden asemaan. Pohdimme sitä, tarvitaanko työntekijän ja yrittäjän väliin uusi kategoria, mutta päädyimme siihen, että yhden vaikean rajankäynnin korvaaminen kolmella ei tee asiasta yksinkertaisempaa. On alennettava raja-aitoja niin, että yrittäjyyden, yksinyrittäjyyden ja palkkatyön yhteensovittaminen peräkkäin ja rinnakkain helpottuu.

Alustatalouden osalta on huolehdittava, ettei hankita perusteetonta etua verotuksessa ja muissa toiminnan ehdoissa. Lähes rajaton skaalautuvuus yhdistettynä verkostovaikutukseen – palvelu muuttuu sitä hyödyllisemmäksi mitä useampi sitä käyttää – voi johtaa monopolisoitumiseen ja kohtuuttomiin ehtoihin. Lainsäätäjän on oltava valveilla.

Työn tuottavuuden kasvu ja luova tuho ovat hidastuneet kaikissa teollisuusmaissa 2000-luvulla. Tekoäly saattaa kiihdyttää näitä uudestaan, mutta mihinkään sellaiseen myllerrykseen tuskin päädytään kuin 1960-luvulla, kun Suomen pääelinkeino – maa- ja metsätalous –supistui nopeasti.

On arvioitu, että työ vaatii yhä korkeampaa koulutusta. Kun samalla osa osaamisesta saattaa menettää arvoaan työmarkkinoilla, on vaara niin sanotun osaamisvinouman pahenemisesta. Se uhkaa johtaa rakenteellisen työttömyyden kasvuun.

Tekoäly antaa työnvälitykselle uudenlaisia, paljon aiempaa tehokkaampia keinoja. Näistä voi olla apua paitsi työttömille, myös töissä oleville. Työmarkkinat toimivat paremmin ja osaamisvinouma lievenee, jos töissä olevat siirtyisivät aiempaa jouhevammin vaativampiin tehtäviin.

Muutos voi kuitenkin heikentää joidenkin työmarkkina-asemaa merkittävästi, kun vanha osaaminen menettää arvonsa. Yhteiskunnan luottamuksen ylläpitäminen on näissä oloissa tärkeää.

Tarve suojella heikoimpia työmarkkinoilla kasvaa, mutta työelämän jäykkyyksien haitat korostuvat. Siksi painopistettä on siirrettävä työmarkkinoiden pelisäännöistä sosiaalipolitiikan puolelle. Tarve tukea työmarkkina-asemaltaan heikkoja palkkatuen tai täydentävien tulonsiirtojen avulla korostuu.

Työn murros asettaa erityisiä haasteita koulutukselle. Uusilla työmarkkinoilla korostuvat vuorovaikutustaidot ja matemaattinen ajattelu – sekä erikseen että erityisesti yhdessä.

On taattava, että juuri kukaan Suomessa ei jäisi pelkän peruskoulun varaan. Tätäkin suurempi merkitys on aikuiskoulutuksen lisäämisellä. Päämääränä pitäisi olla, että jokainen suomalainen saisi vuosittain viikon koulutusta osaamisensa päivittämiseksi.

Tekoälyä voi käyttää myös väärin. Esimerkiksi kansalaisten pisteytys Kiinassa ei sovellu eurooppalaiseen käsitykseen. Ongelmia voi olla massadatan käytössä meilläkin. Tietoruvalainsäädännön on oltava kunnossa, jos toivotaan kansalaisten antavan luvan esimerkiksi terveystietojensa käyttöön.

Toisaalta liika varovaisuus – kielletään varmuuden vuoksi – voi syrjäyttää Suomen ja koko Euroopan tekoälyn soveltamisesta.

Yhtenä mahdollisuutena työryhmässä esitettiin, ettei tekoälyn soveltamistapoja pyrittäisi rajaamaan ennalta. Kaikkea saisi kokeilla ja myöhemmin päätetään, onko jokin menettely kiellettävä.

Tietoa kirjoittajasta

Soininvaara Osmo

Osmo Soininvaara

Yhteiskunnan ja työn muutos -alatyöryhmän puheenjohtaja

0451214559

Kaikki kirjoitukset

Mitä mieltä sinä olet?

Mitä mieltä sinä olet?

Yksi kommentti artikkeliin Tekoälyajan työssä korostuu uudenlainen osaaminen