Innovaatioekosysteemit – kiihdytyskaista tekoälyn tuloksiin

Blogi

Tekoälyn luomista mahdollisuuksista kirjoitetaan kiihtyvään tahtiin, eikä syyttä – tekoälyn avulla voimme merkittävästi parantaa nykyisiä prosessejamme sekä luoda täysin uutta liiketoimintaa ja palveluita. Yhä tärkeämmiksi kysymyksiksi nousevat käytännön asiat. Miten tekoälyn mahdollisuudet voidaan saavuttaa? Miten kehitystä voidaan nopeuttaa eri organisaatioissa? Missä menevät teknologian todelliset rajat ja miten välttää sudenkuopat?

Tekoäly on skaalautuva ja laveasti sovellettava teknologia, joten niin muutokset kuin niiden synnyttämät hyödyt vaikuttavat laajalti sekä yrityksiin että yhteiskuntaan. Erilaisista visioista ei siis ole pulaa, ja samalla tietoisuus tekoälyn merkityksestä on kasvanut.

Ekosysteemeistä vipuvoimaa

Tekoälyn soveltamisessa eri ratkaisuja voidaan hyödyntää sovellusalueesta riippumatta tiettyyn rajaan asti. Siten onkin luontevaa hakea keinoja tekoälyn nopeampaan hyödyntämiseen yhteistyöstä, jossa niin kokemuksia jaetaan kuin itse ratkaisuja etsitään suuremmalla joukolla. Samalla täysin uusiin tutkimus- ja kehityskohteisiin voidaan panostaa yhdessä enemmän. Tehokkaimmin tämä voidaan tehdä liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemeissä, joissa eri organisaatiot työskentelevät yhteisen tavoitteen eteen kukin omaa vahvuuttaan hyödyntäen ja yhteistyöhön sitoutuen.

Nopeuden lisäksi tällaiset ekosysteemit mahdollistavat kriittisten resurssien, kuten osaajien tai datan, tehokkaan hyödyntämisen sekä haastavampien tavoitteiden saavuttamisen kuin mihin yksittäinen toimija itse kykenisi. Juuri tällaisten ekosysteemien synnyttäminen sekä niiden toiminnan tukeminen on ollut Suomen kansallisen tekoälyohjelman yksi päätavoitteista, jonka toteuttamisesta vastaavassa työryhmässä olen saanut olla mukana. Kyseistä ryhmää johtaa Mika Vehviläinen, joka käsittelee tekoälyä tuoreessa blogissaan.

Konkretian kautta tuloksiin

Tällä hetkellä alaryhmässä on noin 15 ekosysteemiä, joissa tekoälyä sovelletaan muun muassa liikenteen, valmistavan teollisuuden, terveydenhuollon, energiajärjestelmän, päivittäistavarakaupan sekä tietoliikenteen haasteisiin. Sovellusalueista huolimatta ekosysteemeillä on paljon samoja haasteita tekoälyn hyödyntämisessä, ja on ollut hienoa huomata, kuinka avoimesti eri ratkaisumalleja ja kokemuksia jaetaan ekosysteemien välillä. Niiden ytimessä olevat toimijat työskentelevät itse kyseisten asioiden parissa, ja siten tiedonvaihto sekä toisilta oppiminen ekosysteemien välillä on konkreettista ja tuloksiin päästään nopeasti.

Kokemuksia ja konkreettisia neuvoja on jaettu esimerkiksi siitä, miten täysin toisia data-aineistoja voidaan hyödyntää, jotta rajatulla opetusdatalla päästään luotettavaan opetustulokseen sekä mitkä ovat oikeita teknologioita kuhunkin sovellukseen, miten data-strategia kannattaa jäsennellä, millaisia valmiita työkaluja ja alustoja on olemassa ja milloin niitä kannattaa mihinkin ongelmaan hyödyntää. Näissä innovaatioekosysteemeissä viedään eri alojen kehitystä koko ajan eteenpäin ja luodaan uusia ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää laajasti eri organisaatioissa ja useissa liiketoimintaekosysteemeissä. Yhteistyö mahdollistaa myös tehokkaan kansainvälisen kehityksen seuraamisen sekä näiden tuomien mahdollisuuksien analysoinnin.

Suomen kansallinen vahvuus on ollut matala yhteistyökynnys organisaatioiden välillä sekä tehokas yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyö innovaatiotoiminnassa. Rakentamalla näiden vahvuuksien pohjalle kunnianhimoisia sekä tehokkaasti toimivia ekosysteemeitä, joissa yhdistyvät oikeat resurssit, voimme olla isompia pelureita tekoälyn tiukassa kilpailussa. Kannattaa myös muistaa, että olemme jo nyt erityisesti monella B2B-toimialalla merkittävässä asemassa kansainvälisillä markkinoilla. Nämä alueet tarjoavat paalupaikan toimialan ”tekoälyllistämiseen” ja sitä kautta uuden kilpailuedun luomiseen, kunhan vain osaamme olla nopeita ja ketteriä. Liikkeelle lähdössä ei voi viivytellä, sillä tällä hetkellä moni muukin pohtii tekoälyn luomia mahdollisuuksia aivan kuten sinä. Älä siis emmi, vaan tule mukaan yhteistyöhön!

Kalle Kantola, tutkimusjohtaja, VTT

Tietoa kirjoittajasta

Mitä mieltä sinä olet?

Mitä mieltä sinä olet?