Yhdeksän kysymystä tekoälyn moraalista ja etiikasta

Blogi

Kuinka suojautua tekoälyn tekemiltä virheiltä? Viekö tekoäly työpaikat? Oppiiko tekoäly puolueelliseksi? Tekoälyä koskevat eettiset kysymykset ja haasteet ovat olleet julkisuudessa esillä yleisen tekoälypuheen vanavedessä. Olemme kaikki kuulleet kysymyksen, ajaako autonominen auto mummon vai lapsen päälle, jos sen on näistä valittava.

Valitettavasti tällainen keskustelu jää usein pinnalliseksi ja sivuuttaa tekoälyn ja automaation kehityksen ajankohtaisemmat kysymykset. Perustelen kantaani sillä, että moraalikeskustelussa esiin nostetut kysymykset koskevat ns. yleistä tekoälyä, jolla on ihmisen kaltaista laajaa järkeä ja jonkinasteinen oma tietoisuus. Tällaista tekoälyä meillä ei kuitenkaan vielä ole.

Elämme kapean tekoälyn aikaa

Kaikki käytössä oleva tekoäly on ns. kapeaa tekoälyä, jossa algoritmit opetetaan tai oppivat ratkaisemaan tietyn ongelman. Ongelma voi olla go-pelin voittaminen tai verkkokaupan tuotteiden entistä osuvampi tarjoaminen ja markkinointi asiakkaille. Tällainen algoritmi ei kykene pohtimaan eettisiä kysymyksiä – ne on ohjelmoijan tai työn tilaajan ratkaistava.

Vaikka tutkijoiden ja suuren yleisön on hyvä pohtia mahdollisesti tulevaisuudessa saavutettavan yleiseen tekoälyyn liittyviä moraalisia ja eettisiä ongelmia jo nyt, kapea tekoäly ja sen avulla toteutettava automaatio nostavat esiin jo nyt muita tärkeitä kysymyksiä.

Maailman talousfoorumi WEF on tehnyt mielestäni hyvän listan tekoälyyn liittyvistä moraalisista ja eettisistä kysymyksistä:

  1. Työttömyys – viekö tekoäly työpaikat?
  2. Epätasa-arvo – johtaako tekoälyn käyttö varallisuuden entistä suurempaan keskittymiseen?
  3. Inhimillisyys – vaikuttavatko tekoäly ja robotit ihmisten käyttäytymiseen ja kanssakäymiseen?
  4. Kuinka suojautua tekoälyn virheiltä ja virhetoiminnoilta?
  5. Tekoälyn puolueellisuus – oppiiko kone ennakkoluuloiseksi?
  6. Kuinka suojata tekoälyjärjestelmiä pahantahtoisilta toimijoilta?
  7. Pullon henki – voiko tekoälyllä olla ei-toivottuja sivuvaikutuksia?
  8. Singulariteetti – miten suojautua mahdollisesti vallanhaluiselta tekoälyltä?
  9. Tekoälyn ja robottien oikeudet – jos koneille kehittyy tietoisuus, kuuluuko niille oikeuksia kuten eläimille tai ihmiselle?

Listan alkupään kysymykset ovat akuutteja tänään, kapean tekoälyn aikana. Kaksi tai kolme viimeistä kysymystä tulevat ajankohtaisiksi, jos tutkimuksessa saavutetaan laadullista kehitystä yleisen (vahvan) tai tieteiselokuvista tutun supertekoälyn suuntaan. Turvallisuuteen liittyvät kysymykset sekä tekoälyteknologioiden vääjäämätön tulo aseisiin nostavat myös eettisiä kysymyksiä.

Tekoälyn ja automaation mahdollisista työllisyysvaikutuksista puhutaan paljon, joten kysymys ei ole suotta listalla ykkösenä. Toistaiseksi työllisyyden heikkenemisestä ei ole merkkejä tekoälyn kärkialueilla Kaliforniassa, Israelissa – eikä Suomessakaan. Onko niin, että kun automaation avulla kuluttajien jokin tarve pystytään täyttämään tehokkaammin ja pienemmällä työllä, kuluttajat ja markkinoijat kehittävät taas uuden tarpeen, jonka täyttäminen tarjoaa uutta työtä?

Maksuttomassa palvelussa kauppatavara olet sinä

Sen sijaan listan kakkosesta – omistuksen, voittojen ja vallan voimakkaasta keskittymisestä digitalisoituvilla aloilla – ei puhuta kovin paljoa asiantuntijapiirien ulkopuolella. Keskittyminen näkyy meille kaikille jo selvästi aloilla, joissa digitaalinen alustatalous ja siihen liittyen tekoälyn soveltaminen ovat pisimmällä.

Tällaisia aloja ovat verkkokauppa, sosiaalinen media ja matkailupalvelujen välitys. Näissä yksi tai muutamat yritykset hallitsevat leijonanosaa alasta. Onko niin, että kansalaiset hyväksyvät keskittymisen, kun saavat sen vuoksi maksuttomia – ”maksuttomassa palvelussa kauppatavara olet sinä” – tai hyvin edullisia palveluja?

Palveluja tarjoavien yritysten mono- tai oligopolinen keskittyminen tarkoittaa kuitenkin myös varallisuuden ja vallan keskittymistä tavalla, joka muistuttaa rautateiden ja teollisuuden tilannetta 1800-luvun lopulla. Tämä voi johtaa epätasa-arvoisuuteen ja edelleen kansalaisten apatiaan tai yhteiskunnallisiin levottomuuksiin.

Monopolien aiheuttamia ongelmia lähdettiin 1900-luvun alussa Yhdysvalloissa ratkomaan antitrustilaeilla. EU pyrkii löytämään nyt jotain vastaavaa digijättien vallan suitsemiseksi. Tietosuoja-asetus GDPR on yksi askel tähän suuntaan. Samanlaista keskustelua käydään myös Yhdysvalloissa.

Alussa esitettyyn kysymykseen, ajaako tekoälyn ohjaama auto mummon vai lapsen päälle, löytyy vastaus ihmiskuljettajan opetuksesta autokoulussa. Ei siellä pohdittu tai annettu vastausta kysymykseen ”kumman päälle ajat”, vaan opetettiin ajotapaan, jossa ei koskaan jouduta tuollaisen valintatilanteen eteen.

Heikki Ailisto, tutkimusprofessori, VTT

Tietoa kirjoittajasta

Mitä mieltä sinä olet?

Mitä mieltä sinä olet?