Data avoimempaan käyttöön ja ohjaamaan päätöksiä

Blogi

Dataa syntyy käytännössä joka organisaatiossa tarkoituksellisesti tai toiminnan sivutuotteena. On esimerkiksi logitietoja ja asiakaspalautetta, jota on perinteisesti hyödynnetty vain osittain. Ei turhaan sanota, että data on uusi öljy. Silloin tekoäly on tämän öljyn jalostamista uusiksi tuotteiksi informaation muodossa.

Nyt kun datan arvo on huomattu, on sille löydetty uutta käyttöä organisaatioiden sisällä. Yhdellä organisaatiolla on kuitenkin usein vain osittainen kuva, ja ulkopuolisella datalla voidaan saada paljon lisäarvoa.

Näenkin tekoälyekosysteemien eli eri toimijoiden verkostojen yhtenä mahdollisuutena toimia datan jalostusketjuna, missä yksi toimija tuottaa lähdetietoa toiselle tai he yhdistävät tietovarojaan. Näin seuraava peluri saa lisää raaka-ainetta omille malleilleen korvausta vastaan.

Avointa dataa tulisi olla enemmän

Jonkin verran on jo julkisen tahon avointa dataa kaikkien käytettävissä, mutta yksityinen sektori ei ole vielä kovinkaan hanakasti lähtenyt jakamaan tai myymään omaa dataansa. Se, miksi tämä järjestely on vielä lapsenkengissä, johtuu monesta tekijästä.

Monet yritykset näkevät tämän vielä liian pienenä tulonlähteenä, jotta siihen kannattaisi panostaa, kun sopimukselliset ja yksityisyyskysymykset ovat monimutkaisia. Ollaan huolissaan, miten omat asiakkaat tai käyttäjät, jotka ovat usein raakadatan omilla toimillaan tuottaneet, suhtautuvat sen myyntiin – oli tieto miten hyvin tahansa anonymisoitu. Lisäksi pelätään, että kilpailullisesti arkaa informaatiota saattaa päätyä kilpailijoille.

Matkapuhelinoperaattorit ovat kuitenkin lähteneet liikkeelle. Jotta viestit löytävät verkoissa perille, järjestelmät seuraavat tietyin väliajoin laitteiden sijaintia. Kun laitteita on paljon, niin dataa syntyy myös vastaavasti huomattavasti. Ennen tätä dataa ei tallennettu kuin ehkä vian määritystä ja verkon optimointia varten, mutta nyt sitä pakataan myytäviksi paketeiksi. Ne eivät kerro mitään yksilöistä, mutta antavat hyvän tilastollisen kuvan joukkojen käyttäytymisestä. Itse olen käyttänyt sitä lähtötietona useassa projektissa eri maissa.

Matkailualalla datasta apua päätöksentekoon

Esimerkiksi matkailuala teettää vielä pääasiassa kyselytutkimuksia tilastoja täydentämään yrittäessään ymmärtää vierailijoita, mutta ne ovat hitaita ja kalliita toteuttaa ja niissä otos on suppea. Erään kaupungin matkailutoimi halusi ymmärtää paremmin vierailijoitaan: mistä he tulevat, kuinka kauan viipyvät, missä kohteissa he käyvät, kuinka paljon he käyttävät eri asioihin ja mistä he pitivät tai eivät pitäneet.

Teimme heille selvityksen käyttäen matkapuhelinverkon, luottokorttifirman ja sosiaalisen median dataa ja saimme hyvin tarkkaa uutta tietoa. He pystyivät katsomaan tunnin tarkkuudella muun muassa eri kansalaisuuksien määrät eri nähtävyyksien luona, ja tällä pystyttiin tarkentamaan aikaisempaa mututuntumaan perustuvaa päätöksen tekoa.

Kun tähän liitetään muita ulkoisia muuttujia, kuten sää, lomat ja erikoistapahtumat, voidaan arvioida eri tekijöiden vaikutukset. Eräs hiihtokeskus näki näin, miten lumitilanne vaikuttaa siihen, kuinka kaukaa ihmiset saapuvat, mihin aikaan ja mitä he tekivät. Seuraava askel suunnitelmissa on ennakoivan mallin kehittäminen, jolla voidaan optimoida resursseja, jotta niitä on juuri oikea määrä. Myös markkinointia voidaan suunnitella, jotta vierailijoita on maksimimäärä säästä ja sesongista riippumatta.

Data ohjaa palvelujen suunnittelua kehitysmaissa

Toisenlainen esimerkki saman datan käytöstä löytyy kehitysmaista. Niistä puuttuu monesti kunnon julkiset rekisterit ja tilastot, joita Suomessa pidetään itsestään selvinä.

Muun muassa Ruotsin valtion tukemassa hankkeessa on matkapuhelindatan avulla pystytty tekemään likimääräinen väestönlaskenta useassa Afrikan maassa. Sen avulla sekä valtiot että järjestöt ovat pystyneet tekemään tarkempia suunnitelmia julkisten palvelujen ja liikenneyhteyksien tarpeesta. Kun on analysoitu liikennemääriä eri alueiden välillä, on pystytty luomaan malleja mahdollisten epidemioiden leviämiselle, jotta niihin pystytään reagoimaan tehokkaasti.

Datalla uusia näkökulmia ja innovaatioita

Datan liikkumisen lisäämiseen ekosysteemin pelureiden kesken liittyy joukko käytännön teknisiä, juridisia ja eettisiä kysymyksiä, jotka täytyy miettiä. Ekosysteemit ovat oivallinen foorumi näiden haasteiden käsittelyyn ja toimivien ratkaisujen etsimiseen eri pelureiden kesken.

Koska data lisää tekoälyn arvoa huomattavasti, meidän kannattaa miettiä, mitä dataa voitaisiin jo nyt hankkia tai jakaa joko ilmaiseksi tai korvausta vastaan. Näin saadaan uusia näkökulmia ja innovaatiota.

Ilkka Huotelin on Be Customer Smart Oy:n perustaja, ja hän neuvoo organisaatioita datan ja tekoälyn hyödyntämisessä.

Tietoa kirjoittajasta

Mitä mieltä sinä olet?

Mitä mieltä sinä olet?