Tekoäly hyödyntää älypakkauksia

Blogi

Kun esineiden internet viedään pakkausmaailmaan, saadaan älypakkauksia. Ne ovat postimerkin kokoisilla radiolähettimillä (RFID-tunnisteilla) varustettuja pakkauksia, joiden liikkeistä saadaan tietoa RFID-lukijoilla.

Erona perinteisiin viivakoodeihin RFID-tunnisteen voi lukea etäältä metrien päästä ilman näköyhteyttä tuotteeseen. Tuotteita voidaan myös lukea useita satoja sekunnissa. Ja kun tämä kaikki kerätty tieto viedään pilveen, voidaan kehittää logistiikka, varastointia ja luoda uudenlaisia palveluita.

Nämä piirteet tekevät RFID-lukijasta yhden tämän vuosikymmenen mullistajista, joilla yritykset voivat kehittää toimintojaan. Tutkimusyhtiö Gartner julisti jo vuonna 2017 RFID:n logistiikan merkittävimmäksi uudeksi teknologiaksi.

Viime vuonna RFID-tunnisteita tuotettiinkin jo 15-18 miljardia kappaletta. Osa niistä menee luottokortteihin ja matka- ja hiihtolippuihin, mutta suurimmat hyödyntämismahdollisuudet ovat tällä hetkellä vähittäiskaupassa.

Esimerkiksi vaateketju Zaran kaikista tuotteista löytyy jo RFID-tunnisteet. Niiden avulla vaatteet, koot ja värit pysyvät järjestyksessä – ja saatavilla. Jälkimmäinen onkin noussut liiketoimintanäkökulmasta yhdeksi keskeiseksi tekijäksi. Saatavuutta parantamalla myynti nousee useita prosentteja, mikä tarkoittaa valmiiksi kilpailulla markkinalla merkittävää kasvua.

Yritysten varastotietojen täsmällisyys on nykyisellään heikkoa

Saatavuus paranee samalla, kun inventaaritieto paranee. Eri selvitysten mukaan yritysten varastotietojen täsmällisyys on nykyisellään heikkoa: kategoriasta riippuen jopa puolet luvuista on väärin. Toisin sanoen, kun myyjä katsoo tietojärjestelmästä varastosaldoja, ne ovat toisinaan täysin väärässä. Tiedämme tapauksen omasta elämästämme: kassahenkilö sanoo, että tuotetta on hyllyssä – mutta niin ei vain ole. Toimitus on mennyt väärään myymälään, tuotteita on varastettu tai ne ovat väärässä hyllyssä.

Virheiden korjaaminen on vaatinut aikaisemmin työlästä inventaariorumbaa, joka sulkee kaupan osastoja päiviksi, kun opiskelijat palkataan laskemaan hyllyjen tuotteita kappale kerrallaan. Nyt sama tehdään käsilukijoilla ja älytunnisteilla esimerkiksi Marks & Spencerin myymälöissä alle vartissa.

Aachenin yliopiston Industry 4.0 -teemaa käsittelevässä tutkimuksessa nostetaan uudenlainen toimitusketjun luoma data ennen muuta porttina uusiin tekoälyn sovellutuksiin ja kehittyneeseen analytiikkaan.

Teollisuudessa pakkausten ja tekoälyn sovellutukset liittyvät esimerkiksi toimitusten reititykseen, tuotevarastojen täydentämiseen ja tuoteturvallisuuteen. Kuluttajille tekoälyn ja älypakkausten liitto näyttäytyy verkosta tuttujen sovellutusten tulona kivijalkamyymälöihin: ”henkilö joka osti tämän, osti yleensä myös tämän”. Se on tärkeä tieto esimerkiksi silloin, kun kelloon pitää oston yhteydessä muistaa ostaa paristot ja nachoihin salsa. Se säästää satoja ihmisiä päivässä ylimääräiseltä kauppareissulta. Sovellutukset voivat olla kassaopasteita tai älypuhelimen palveluita.

Pian emme kilpaile enää vain tuotteilla vaan systeemisillä kokonaisuuksilla

Yksi tavoite onkin tehdä teknologiasta helposti ymmärrettävää ja saumaton osa reaalimaailmaa. Porterin mukaan emme kilpailekaan enää vain tuotteilla vaan systeemisillä kokonaisuuksilla. Asiakaskokemus muodostuu siitä.

Perinteisesti huonon asiakaskokemuksen lähteitä kaupoissa ovat olleet varsin perusasiat: aukioloajat, hinnat, kassajonot ja sijainti. Miehittämättömät kaupat ovat viime aikoina nousseet kuumaksi teemaksi näiden perusasioiden korjaamisessa. Kiinassa näitä on jo useita. Yhdysvalloissa samaa ratkaisua on esitellyt Amazon GO-konseptillaan.

Tekoälyn ja älypakkausten sovellutuksia on jo nyt useita ja uusia syntyy jatkuvasti. Yhtenäistä niille on systeeminen parantuminen. Sillä on vaikutusta ympäristöönkin. Vähemmän siis kassajonoja, turhaa logistiikkaa ja vääriä tuotteita!

Tietoa kirjoittajasta

Mitä mieltä sinä olet?

Mitä mieltä sinä olet?