Tekoälyn kehittäminen edellyttää järkevää sääntelyä ja aktiivista vuoropuhelua

Blogi

Cargotecin toimitusjohtajan tehtävän ohessa olen osallistunut Suomen hallituksen käynnistämään tekoälyhankkeeseen. Tämä on ollut erittäin mielenkiintoinen projekti, sillä uskon, että dataan ja sen tuottamiseen, tulkitsemiseen ja hyödyntämiseen liittyy tulevaisuuden suurin arvonluontipotentiaali monilla toimialoilla, etenkin lastin- ja kuormankäsittelyalalla. Tämän kehityksen tukeminen edellyttää fiksuja päätöksiä ja yhteistyötä hallitusten, viranomaisten ja teollisuuden toimijoiden välillä.

Tekoälyä (Artificial Intelligence, AI) hyödynnetään jo useissa tehokkuutta, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä lisäävissä teollisissa ja kaupallisissa sovelluksissa. Tavallisia käyttökohteita ovat esimerkiksi koneiden ennakoiva huolto tai kysynnän säätely lentoliikenteessä. Tuskin on enää epäilystäkään siitä, etteikö tiedolla ja tekoälyllä voitaisi tuottaa lisäarvoa lähes millä tahansa toimialalla. Se on itse asiassa jo arkipäivää, joten on tärkeää keskustella, miten voimme tukea ja laajentaa tätä kehitystä.

Rahtiliikenne ja ylipäätään kansainvälinen logistiikka-ala ei ole ollut aivan digitalisaation eturintamassa, mutta meillä on samat haasteet ja siten lisäarvon luomisen mahdollisuudet kuin muilla aloilla, joilla tiedon tehokkaaseen hyödyntämiseen on tartuttu. Naviksen Andy Barrons käyttää blogikirjoituksessaan esimerkkinä merkittävää rahtiterminaaliasiakasta, joka tuskaili valtavan toiminnoista saatavan tietomäärän käsittelyn kanssa. Toisaalta kolikon kääntöpuolena toimialamme kehitystä hidastaa edelleen tiedon jakamisen puute, josta esimerkiksi Cargotecin Soili Mäkinen on kirjoittanut aiemmin.

Käytäntöjä ei voida luoda ja kehittää tyhjiössä oman maan rajojen sisällä.

Ilman tietoa taas ei voi olla tekoälyä. Tämä onkin yksi keskeisistä viesteistä, joita haluan painottaa työssäni Suomen hallituksen tekoälyhankkeen parissa. Hankkeen tavoitteena on luoda hyviä julkishallinnon käytäntöjä, joilla tuetaan tiedon jakamisen ja käytön kehittämistä. Tieto ei kuitenkaan tunne kansallisia rajoja, joten käytäntöjä ei voida luoda ja kehittää tyhjiössä oman maan rajojen sisällä. Tarvitaan lisäksi kansainvälistä yhteistyötä lainsäädännön ja käytäntöjen osalta, niin hallitusten tasolla kuin teollisuuden toimijoiden välillä.

Ison kuvan kannalta yksi keskeisiä haasteita on tiedon liikkuvuutta tukevan kansainvälisen ja kansallisen lainsäädännön luominen. Tässä on ensiarvoisen tärkeää huomioida teollisuuden ja kuluttajaliiketoimintaa harjoittavien yritysten erot henkilötietojen hyödyntämisen osalta, sillä niillä on huomattavasti merkityksettömämpi rooli teollisuudessa. Vaikka tiedon liikkuvuutta koskevien standardien laatimisessa onkin perusteellisesti huomioitava tietoturvallisuusnäkökulmat, nykyisen kuluttajaliiketoimintaa koskevan lainsäädännön soveltaminen suoraan teollisuuteen hidastaisi tarpeettomasti tietopohjaisten ratkaisujen kehittämistä.

On vaikea ennustaa, missä tekoälyn kanssa mennään muutaman vuoden kuluttua.

Teknologian nopea kehittyminen tuo myös oman haasteensa, sillä sääntöjä joudutaan luomaan jatkuvasti muuttuville asioille. On vaikea ennustaa, missä tekoälyn kanssa mennään muutaman vuoden kuluttua – puhumattakaan siitä, että pystyisimme jo nyt luomaan tälle tuntemattomalle tulevaisuudelle optimaalisen lainsäädännön. Siksi sääntelyä ei kannata lyödä lukkoon hätäisesti, mikäli haluamme tukea teknologian kehitystä. Tietopohjaiset ratkaisut syntyvät yrityksen ja erehdyksen, jatkuvan oppimisen ja uusien innovaatioiden kautta – mikä vaatii myös lainsäädännöltä ketteryyttä mukautua ja muuttua ymmärryksemme kasvaessa.

Toivon, että erityisesti rahtiliikenteen ja logistiikan toimijat osallistuvat aktiivisesti tiedon liikkuvuutta ja sen sääntelyä koskevaan keskusteluun. Nämä asiat vaikuttavat merkittävästi myös toimialamme tulevaisuuden arvonluontimalleihin, ja yhteistyöllä saamme äänemme paremmin kuuluviin. Meillä on hieno mahdollisuus tehdä asioita älykkäämmin ja paremmin toimimalla yhdessä.

Blogiteksti on julkaistu alunperin englanniksi Cargotecin verkkosivuilla.

Tietoa kirjoittajasta

Mitä mieltä sinä olet?

Mitä mieltä sinä olet?