Kriittinen kilpailu tekoälyn kehityksen ja soveltamisen osalta käydään osaajista. Tekoälyn suhteen on paitsi varmistettava monipuolisen koulutuksen saatavuus myös panostettava uusiin opetusmenetelmiin. Koulutuksen lisäksi tarvitaan maahanmuuttoa ja kansainvälistä liikkuvuutta.

Työmarkkinoilla osaajien kysyntä kasvaa tulevaisuudessa etenkin tekoälyn soveltamisen ja kehittämisen tehtävissä. Jotta Suomi pysyy jatkossakin tekoälyajan kärkikahinoissa, on tarjottava tekoälyosaajiksi aikoville laadukasta koulutusta esimerkiksi tietojenkäsittelytieteissä ja matemaattisilla aloilla.

Pelkkä perinteinen koulutuspolku ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan erilaisia toimenpiteitä ja mekanismeja, joilla myös jo työelämässä olevien ihmisten osaamista voidaan parantaajatkuvasti . Olennaista tulevina vuosina onkin täydentää ja uudistaa aikuisväestön osaamista.

Yksi mahdollisuus uudistaa koulutusta on tarjota verkkokursseja ja hyödyntää yhteisiä kurssitarjottimia. Esimerkiksi Helsingin yliopiston ja Reaktorin Elements of AI -verkkokurssilla tuotiin tekoälyn perusteet jokaisen suomalaisen saataville. Kurssin suoritti vain muutamassa kuukaudessa yli 100 000 henkilöä, ja se huomioitiin myös kansainvälisesti.

Kansainvälinen kilpailu tekoälyn osaajista kovaa, minkä vuoksi Suomessa on oltava vähintään yhtä houkuttelevia tekoälyosaajien työ- ja opiskelupaikkoja kuin kilpailijamaissa. Suomen yksi vahvoista kilpailueduista on tekoälyn tutkimus, johon tulee jatkossakin panostaa.

Edelläkävijänä tekoälyaikaan -raportti visioi Suomesta vuoteen 2025 mennessä relevantisti koulutetuinta kansakuntaa. Tämän saavuttamiseksi ja rakentamiseksi tarvitaan elinikäisen oppimisen reformi. Koulutusjärjestelmän muutoksilla ja työvoiman osaamisen päivittämisellä voidaankin sekä vastata tekoälyajan myötä syntyvään täydennyskoulutustarpeeseen että edistää Suomen kilpailukykyä.

Edelläkävijänä tekoälyaikaan -raporttiin pääset tutustumaan tästä.

Mitä mieltä sinä olet?

Mitä mieltä sinä olet?