Suomen panostus tekoälyyn heijastaa maan halua olla eturintamassa digitaalisessa ja vihreässä siirtymässä. Maan tavoitteisiin sisältyy tekoälyteknologioiden käytön kiihdyttäminen ja neljännen teollisen vallankumouksen edistäminen. Tämä käy ilmi Tekoäly 4.0 -raportista, joka esittelee ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet näiden ambitioiden toteuttamiseksi.
He ovat myös tunnistanut tekoälyn hyödyntämisen eri sektoreilla olevan keskeisessä roolissa. Julkinen sektori on erityisesti päässyt valokeilaan, kun tutkimukset ovat paljastaneet Suomen valmiudet olevan maailmanlaajuisesti vertaillen huipputasoa, mikä näkyy muun muassa julkisten palveluiden tekoälyn käytössä.
Tekoälykeskittymät Suomessa yltävät jopa Euroopan huipulle, ja erityisesti pääkaupunkiseutu on nostettu esille merkittävänä tekijänä. Erilaiset aloitteet, kuten Tekoälykiihdyttämö, ovat myös luoneet tiekarttoja tukeakseen Suomen matkaa kohti tekoälyteknologioiden hyödyntämisen kärkeä.
Tutkimuksia ja raportteja hyödyntämällä Suomi pyrkii jatkuvasti parantamaan tekoälyn käyttöä sekä edistämään kehitystä, mikä näkyy esimerkiksi valtioneuvoston julkaisemissa väliraporteissa. Ne korostavat tärkeää roolia yhteiskunnan kaikilla tasoilla, pyrkien siihen, että maasta tulee tekoälyn soveltamisessa yksi johtavista valtioista.
Strategiset tavoitteet
Jokaiselle tulevaisuuden tiekartalle on asetettu selkeät tavoitteet. Suomelle suunnatussa tekoälyn tiekartassa nämä tavoitteet ohjaavat maan matkaa kohti tekoälyosaamisen huippua.
Yhteiskunnallinen hyväksyntä
Suomen pyrkimyksenä on saavuttaa kansalaisten laaja hyväksyntä tekoälyratkaisuille. Tämä edellyttää avointa dialogia tekoälyn mahdollisuuksista ja haasteista, sekä kansalaisille suunnattua tiedottamista, jotta luottamus tekoälyyn vahvistuu.
Teknologinen kehitys
Tekoälyteknologioiden kehittämisessä Suomi keskittyy korkean laadun ja innovaatioiden edistämiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että teknologiat ovat yhteensopivia ja niitä voidaan hyödyntää eri toimialoilla. Tekoälyratkaisujen kehittämiseen linjaukset tukevat tätä tavoitetta.
Osaamisen kehittäminen
Suomi investoi vahvasti tekoälyosaamisen kehittämiseen niin akateemisessa ympäristössä kuin työelämässäkin. Tavoitteena on luoda kattava koulutusverkosto, joka tukee eri alojen osaajien elinikäistä oppimista tekoälyn parissa.
Kansainvälinen yhteistyö
Maan tulee toimia aktiivisesti kansainvälisessä yhteistyössä, jakaen osaamistaan ja hyödyntäen muiden maiden kokemuksia. Vahva kansainvälinen verkosto auttaa olemaan eturintamassa globaalissa kehityksessä ja varmistaa Suomen asemaa tekoälyteknologioiden käytön pioneereina.
Lainsäädännön kehys
Tekoälyn kehityksessä Suomessa lainsäädännön rooli on keskeinen turvallisuuden ja eettisten periaatteiden varmistamisessa.
Tietosuoja
Tietosuojalainsäädäntö luo perustan, jonka puitteissa henkilötietoja voidaan käsitellä tekoälysovelluksissa. Tekoälyn yhteydessä käyttäjien henkilötiedot on suojattava huolellisesti, ja lainsäädännön tulee varmistaa, että tekoälyn käyttö ei vaaranna yksilöiden yksityisyyttä. Esimerkiksi EU tietosuoja-asetus, yleinen tietosuoja-asetus (GDPR), säätää tarkasti, miten henkilötietoja tulee käsitellä ja suojata.
Tekoälyn eettiset periaatteet
Eettiset periaatteet ohjaavat tekoälyn kehitystä ja käyttöä kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. Tekoälyn hyödyntämiseen liittyy eettisiä kysymyksiä, kuten vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja läpinäkyvyys, joita lainsäädännön tulee heijastaa. Suomen on tärkeä luoda selkeät pelisäännöt tekoälyn eettiselle käytölle, jotta teknologian positiiviset vaikutukset voidaan maksimoida ja riskit minimoida.
Tutkimus ja koulutus
Suomen visio tekoälystä vuoteen 2030 painottaa tutkimuksen ja koulutuksen merkitystä yhteiskunnalle. Se korostaa innovaatioita ja osaamisen kehittämistä maan tulevaisuuden perustana.
Yliopistojen rooli
Yliopistot ovat avainasemassa Suomen tekoälystrategiassa. Ne luovat perustaa uusille innovaatioille ja tiedon syvälliselle ymmärtämiselle. Yliopistojen tutkimustoiminta ja koulutusohjelmat muokkaavat tulevaisuuden osaajia, jotka vievät tekoälyn sovelluksia eteenpäin. Esimerkiksi Turun yliopiston Tekoälyakatemia tarjoaa monitieteistä tekoälyyn liittyvää koulutusta, joka on suunnattu niin tutkinto-opiskelijoille kuin muillekin aiheesta kiinnostuneille.
Ammattikorkeakoulut ja elinikäinen oppiminen
Ammattikorkeakoulut tukevat tekoälyn hyödyntämistä käytännön ammattitaidon kehittämisessä. Ne vastaavat työmarkkinoiden tarpeeseen kouluttamalla käytännön osaajia, jotka ymmärtävät tekoälyn mahdollisuudet ja rajoitukset. Erityisesti ammattikorkeakoulut ottavat huomioon elinikäisen oppimisen merkityksen, sillä tekoälyn kehitys vaatii jatkuvaa tietotaidon päivittämistä. Opetusmenetelmien kehittämisen osalta on hyödynnetty esimerkiksi tekoälyä ammatillisessa opetuksessa, joka edistää oppimisanalytiikan ja koneoppimisen hyödyntämistä.
Teollisuuden sovellukset
Tekoälyn tiekartta Suomelle avaa uusia mahdollisuuksia teollisuuden eri sektoreilla. Kehitys luo älykkäitä ratkaisuja, jotka tehostavat tuotantoa, edistävät terveydenhoitoa ja vahvistavat kestävää kehitystä.
Automaatio ja robotiikka
Teollisuus hyödyntää yhä enenevässä määrin älykästä automaatiota ja robotiikkaa. Esimerkiksi Suomessa konepajateollisuudessa tekoälyä käytetään tuotannon tehokkuuden parantamiseen, missä koneet ja laitteet kykenevät omatoimiseen päätöksentekoon ja optimoituun toimintaan.
Terveysteknologia
Terveysteknologian saralla tekoäly mahdollistaa tarkemmat diagnoosit ja yksilöllistetyt hoitomuodot. Analysointikyky ja suuret datamäärät auttavat kehittämään uusia sovelluksia, jotka parantavat potilaiden hyvinvointia ja tehostavat terveydenhuollon resurssien käyttöä.
Energia ja ympäristö
Teollisuus ottaa käyttöön tekoälyä myös energianhallinnassa ja ympäristönsuojelussa. Tekoäly edesauttaa älykkäitä sähköverkkoja ja optimoi resurssien käyttöä, edistäen näin kestävää kehitystä ja pienentäen teollisuuden ympäristövaikutuksia.
Julkishallinnon tekoälykäytännöt
Suomessa julkishallinnon tekoälyn käyttö mahdollistaa palvelujen tehokkuuden ja laadun parantamisen. Tekoälyä käytetään eri toiminnoissa kuten asiakaspalvelussa, päätöksenteossa ja prosessien automatisoinnissa. Julkishallinnon tärkeä tavoite on edistää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tekoälyn soveltamisessa.
Esimerkiksi Sitra on kuvannut, miten tekoäly voi tukea ratkaisuja ja prosesseja julkisella sektorilla:
- Asiakaspalvelun parantaminen: Chatbotit ja virtuaaliassistentit tarjoavat nopeaa palvelua.
- Päätöksenteon tuki: Datan analysointi auttaa luotettavammassa päätöksenteossa.
- Prosessien automatisointi: Rutiininomaiset tehtävät, kuten laskujen käsittely, voidaan automatisoida.
Julkisella sektorilla noudatetaan eettisiä periaatteita tekoälyn käytössä. Esimerkiksi Valtiovarainministeriön tekoälyn eettinen ohjeistus painottaa kansalaisen, valtion ja virkahenkilön välisen suhteen merkitystä.
EU tasolla pyritään luomaan yhteiset pelisäännöt tekoälyn käytölle. Tämä EU-jäsenmaiden yhteisymmärrys tekoälyasetuksesta tavoittelee turvallista käyttöä kaikille toimijoille.
Käytäntöjen jatkuva kehittäminen ja ohjeistusten päivittäminen ovat avainasemassa tekoälyn hyödyntämisessä julkishallinnossa.
Rahoitus ja investoinnit
Tekoälyn kehitys Suomessa on riippuvainen rahoituksesta ja investoinneista. Tekoäly 4.0 -ohjelma pyrkii vauhdittamaan tekoälyn käyttöönottoa ja tukee siten neljättä teollista vallankumousta. Rahoituksen pullonkauloja ja ratkaisuja on tunnistettu yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, mikä korostaa yhteistyön merkitystä tällä alueella.
Suomi hyötyy kestävän kehityksen rahoitusekosysteemistä. Kestävän kehityksen rahoitusekosysteemi tukee innovaatioita ja auttaa maata rakentamaan etulyöntiaseman rahoitusmaailman muutoksessa. Samalla se auttaa Suomea kohtaamaan julkisen talouden kestävyyshaasteita.
EU-rahoituksen parempi hyödyntäminen on myös tärkeää. Tekesin EU-rahoituksella Suomen TKI-investoinnit nousuun -artikkelista selviää, että Suomi tarvitsee kestävää rahoitusmallia, jonka avulla kotimaiset toimijat voivat osallistua EU rahoitushakuihin ja kilpailla rahoituksesta tehokkaammin.
Suomen tekoälyn tutkimus ja vienti saavat nostetta, kun investoinnit ja rahoitusratkaisut ovat asianmukaisesti suunnattuja. Tämä vaatii läpinäkyvyyttä ja aktiivista roolia niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta.
Innovaatioekosysteemin rakentaminen
Innovaatioekosysteemissä yhdistyvät luovuus, osaaminen ja teknologia Suomen tekoälyn tiekartan tukena. Rakentaminen näiden ympäristöjen osalta tarkoittaa avointa yhteistyötä niin start-upien, etablertujen yritysten kuin tutkimuslaitosten välillä.
Seuraavat pilarit ovat keskeisiä innovaatioekosysteemin rakentamisessa:
- Monialainen yhteistyö: Erilaisten toimijoiden välinen vuoropuhelu luo uusia näkökulmia ja mahdollistaa tehokkaampien ratkaisujen löytämisen.
- Osaamisen kehittäminen: Jatkuva oppiminen ja koulutus varmistavat, että työvoimalla on tarvittavat taidot hyödyntää tekoälyä.
- Teknologinen infrastruktuuri: Vahvat digitaaliset alustat ovat perusta, jonka päälle tekoälyratkaisut voidaan rakentaa.
Yhteiskunnan tuki on olennainen osa ekosysteemiä, ja Suomesta vetovoimaisin ja osaavin kokeilu- ja innovaatioympäristö -suunnitelma luo puitteet tälle tuelle. Strategiset investoinnit, kuten rahoitus ja lainsäädännön kehittäminen, ovat avainasemassa tämän vision saavuttamisessa.
Ekosysteemin menestyksen kannalta kriittistä on myös kansainvälisten linkkien vahvistaminen, mikä tukee Suomen asemaa globaalina tekoälyn kehittäjänä ja käyttäjänä. Panostaminen kansainvälisiin verkostoihin edesauttaa innovaatioiden leviämisen ja osaamisen siirtymisen rajojen yli, hyödyttäen koko kansakuntaa.
Kansalaisten tietoisuuden ja osallistumisen lisääminen
Kun puhutaan tekoälystä Suomessa, kansalaisten tietoisuuden ja osallistumisen korostaminen on keskeistä. Ymmärrys tekoälyn mahdollisuuksista ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan edistää aktiivista kansalaisuutta.
Ensinnäkin, tietoisuuden lisäämiseksi on kehitettävä työkaluja ja resursseja, jotka ovat kaikkien saatavilla ja ymmärrettävissä. Tämä tarkoittaa muun muassa:
- Helposti lähestyttäviä ja vuorovaikutteisia verkkokursseja.
- Asiantuntijalähtöisiä seminaareja ja työpajoja.
- Selkokielistä tiedotusmateriaalia tekoälyn periaatteista ja sovelluksista.
Toiseksi, osallistumisen vahvistaminen tarkoittaa konkreettisia tapoja, joilla kansalaiset voivat ottaa osaa tekoälyn kehittämiseen ja soveltamiseen. Kansalaisten on päästävä mukaan esimerkiksi:
- Julkisten digitaalisten palveluiden suunnitteluun ja kehitykseen.
- Päätöksentekoon liittyen tekoälyn eettisiin kysymyksiin.
- Tekoälyhankkeiden vaikutusten arviointiin.
Käyttöön otettu digitalisaation tiekartta vuosille 2023-2027 painottaa kansalaisten osallisuutta. Tämä osallistuvuus tulee näkyä kaikessa tekoälyn parissa tehtävässä työssä, jolloin varmistetaan, että edistys on kaikkien hyvinvoinnin palveluksessa. Mukaan kutsutaan eri-ikäiset, -taustaiset ja -ammattiryhmät, jolloin luodaan monipuolista dialogia ja ymmärrystä.
