Mistä on kyse?

Aivan kuten sähköstä, myös tekoälystä on tulossa osa jokaisen arkea. Tässä kehityksessä Suomi haluaa olla mukana ensimmäisten joukossa. Siksi valmisteilla on toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on viedä valtiomme tekoälyn soveltamisen kärkimaaksi.

Työ käynnistettiin 18.5.2017 elinkeinoministeri Mika Lintilän toimeksiannosta. Tässä yhteydessä tekoälyohjelmalle määriteltiin viisi tehtävää:

  1. Muodostaa tilannekuva tekoälyn ja robotiikan nykytilasta ja kehitysnäkymistä maailmalla ja Suomessa.
  2.  Tehdä ehdotus tavoitetilasta, johon Suomessa tulisi pyrkiä tekoälyn soveltamisessa yritysten, tutkimus- ja koulutuslaitosten ja julkisten organisaatioiden yhteistyönä.
  3.  Tehdä ehdotus toimenpiteistä, joita tavoitteen savuttamiseksi tarvitaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alan innovaatiotoimintaan, varautumiseen työelämän muutoksiin, koulutuksen lisäämiseen ja töissä olevien osaamisen uudistamiseen.
  4.  Hahmotella toteutusmalli, jolla varmistetaan toimenpideohjelman tehokas toimeenpano.
  5. Valmistella ehdotus työryhmän tehtäväalueen ja kokoonpanon laajentamiseksi niin, että se kehittää tekoälyn edistämiseen tarvittavia toimenpiteitä pidemmällä aikavälillä ja analysoi digitalisaatioon liittyvää laajempaa yhteiskunnallista muutosta ja tuottaa ratkaisuehdotuksia hallitukselle.

Työtä toteuttamaan perustettiin ohjausryhmä, jonka puheenjohtajaksi kutsuttiin Pekka Ala-Pietilä. Ryhmä ensimmäinen väliraportti julkaistiin lokakuussa 2017.

Tekoälyohjelman on määrä valmistua huhtikuussa 2019.

Tavoitteet

Miten luotsata Suomi tekoälyä soveltavien maiden kärkijoukkoon?

Elinkeinoministeri Mika Lintilä antoi tämän tehtävän asettamalleen työryhmälle toukokuun lopulla 2017. Poikkeuksellisen siitä teki se, että tehtävänä oli miettiä samaan aikaan sekä pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia että ajankohtaisia toimenpiteitä. Myös mietinnön mittakaava on erityisen laaja: johtopäätökset heijastuvat koko yhteiskuntaan.

Tekoälyn soveltamisen tulevaisuutta pohtiva työryhmä kiteytti saamansa tehtävänannon neljäksi kysymykseksi:

  1. Miten julkinen ja yksityinen sektori voivat tehdä yhteistyötä, jotta yritykset saavat riittävästi tukea tekoälypohjaisten innovaatioiden tuottamisessa?
  2. Miten julkisen sektorin tietovarantojen toisiokäyttöä voidaan hyödyntää datapohjaisessa liiketoiminnassa?
  3. Millaiset vaikutukset tekoälyllä on työn tulevaisuuteen ja yksilöön? Entä millaiset heijastusvaikutukset sillä on yhteiskuntaan? Millaisia toimenpiteitä julkinen sektori vaatii matkalla tekoälyaikaan?
  4. Työryhmä on nyt esittänyt ensimmäisen väliraporttinsa ja siinä kahdeksan avainta, joilla Suomi viedään tekoälyaikaan. Tämä on ensimmäinen etappi toivottavasti yli useiden vuosien ulottuvassa työssä.

Olemme vasta ymmärtämässä sitä, millainen merkitys tekoälyllä tulee olemaan hyvinvoivalle Suomelle. Olemme myös vasta alussa määrittelemässä sitä, millaisia toimenpiteitä tarvitsemme, jotta pääsemme tavoitteisiimme.

Osallistu keskusteluun tällä sivustolla, sosiaalisessa mediassa (#tekoälyaika) ja ole mukana tunnistamassa lisää toimenpiteitä. Yhdessä viemme Suomen tekoälyaikaan.

Projektia vetävät

Tekoälyohjelmaa valmisteleva ohjausryhmä

Puheenjohtaja

  • Pekka Ala-Pietilä, hallituksen puheenjohtaja, Huhtamäki Oyj

Varapuheenjohtaja

  • Ilona Lundström, osastopäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö

Jäsenet

  • Ilkka Kivimäki, pääomasijoittaja, tutkimus- ja innovaationeuvoston jäsen
  • Jyrki Nurmi, Senior Vice President, Valmet Automotive Oyj
  • Merja Fischer, toimitusjohtaja, Leadership Akatemia
  • Jukka Ryhänen, Managing director, Finland, Combient Ab
  • Sonja Ängeslevä, tuotejohtaja, Zynga
  • Samuel Kaski, akatemiaprofessori, Aalto yliopisto
  • Antti Vasara, toimitusjohtaja, VTT Oy
  • Taina Kulmala, yksikön päällikkö, valtioneuvoston kanslia

Sihteeristö

  • Jussi Nissilä, TEM
  • Kalle Kantola, VTT
  • Mika Klemettinen, Business Finland
  • Lasse Laitinen, TEM
  • Olli Koski, TEM
  • Aleksi Kopponen, VM
  • Maikki Sipinen, TEM

Ohjelman alatyöryhmät

Kansallista tekoälyohjelmaa valmistelemaan on nimetty ohjausryhmä, jota johtaa Pekka Ala-Pietilä.

Jo tekoälyohjelman valmistelun alkumetreiltä alkaen on ollut kuitenkin selvää, että viisaus ei asu yksittäisessä komiteassa, keskustelukerhossa tai työryhmässä, vaan laajoissa verkostoissa. Sen vuoksi tekoälyohjelman ohjausryhmä päätti kutsua heti työn alkumetreiltä apujoukot mukaan. Ohjausryhmän työtä tukemaan perustettiin neljä alatyöryhmää.

Osaaminen ja innovaatiot

pj Mika Vehviläinen, Cargotec

Innovaatiot ja osaaminen -alaryhmässä selvitetään, miten tekoälyyn liittyviä yritysvetoisia innovaatioita voidaan tukea ja miten varmistetaan, että niiden tavoitteissa on ymmärretty tekoälyn mahdollisuudet. Lisäksi selvitetään, miten tekoälyn mahdollisuuksia eri sektoreilla voidaan konkretisoida ja siten edesauttaa yrityksiä näiden mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Data ja alustatalous

pj Kimmo Alkio, Tieto

Tekoälystä saadaan parhaiten hyötyä digitaalisten alustojen kautta, joilla puolestaan data on keskeinen raaka-aine. Datan avulla on mahdollista tuottaa kansalaisten ja yritysten yksilöllisiin tarpeisiin paremmin vastaavia palveluita ennakoivasti. Alatyöryhmä pyrkiikin selvittämään, miten datavarantojen rakentumista ja hyödyntämistä voidaan edesauttaa kaikilla sektoreilla.

Yhteiskunnan ja työn muutos

pj Osmo Soininvaara

Miten työ ja työmarkkinat tulevat muuttumaan ja minkälaisia muutostarpeita se aiheuttaa osaamiselle tai lainsäädännölle? Mitä muita yhteiskunnallisia muutoksia tekoäly tuo tullessaan? Näitä kysymyksiä selvittää Osmo Soininvaaran johtama alatyöryhmä, joka raportoi työstään kesäkuussa 2018.

Etiikka

pj Meeri Haataja, Saidot.ai

Etiikka-alaryhmässä pyritään muodostamaan ymmärrys tekoälyn moniulotteisista eettisistä näkökohdista, jotta Suomen tekoälykehitys olisi ihmislähtöistä ja perustuisi luottamukseen. Ryhmä luo konkreettisia mekanismeja ja toimintamalleja eri toimijoiden sovellettaviksi sekä haastaa yksilöitä ja organisaatioita avoimeen keskusteluun tekoälyn etiikasta.