1. Tekoäly etenee vauhdilla

Suomen Tekoälyohjelma käynnistettiin melkein kaksi vuotta sitten, toukokuussa 2017, kun elinkeinoministeri Mika Lintilä asetti tavoitteen tehdä Suomesta kärkimaa tekoälyn soveltamisessa ja työnteon uudistamisessa. Tänä aikana tekoäly on noussut yhdeksi suurimmista puheenaiheista niin Suomessa kuin maailmalla. Tässä luvussa käymme läpi tekoälyn määritelmän ja sen, keitä se koskettaa. Lisäksi tarkastelemme sitä, miten eri valtiot ja kansainväliset organisaatiot maailmalla ovat ottaneet vastaan tekoälyn. Tekoälyohjelman toteutukseen perehdymme tarkemmin luvussa kolme, Yksitoista avainta tekoälyaikaan.

Tekoälyn taustaa

Tekoälystä on puhuttu viimeisten vuosien aikana valtavasti. Laskentakapasiteetin tehostuminen ja halventuminen, tekoälyn hyödynnettävissä olevan datan määrän valtava kasvu sekä tekoälyalgoritmien kehittyminen ovat johtaneet tekoälyn hyödyntämisen kiihtymiseen, uuteen tekoälyn kevääseen. Tekoälyyn on viitattu yhtenä tämän vuosisadan tärkeimmistä teknologioista, se on ”trendannut” bisnesfoorumeilla ja -kirjallisuudessa sekä loistanut yhteiskunnallisen keskustelun keskipisteenä.

Tekoäly ei ole yksi teknologia, vaan nimikkeen alle kuuluu joukko erilaisia menetelmiä, teknologioita, sovelluksia ja tutkimussuuntia. Tekoäly ja sen menetelmät, teknologiat ja sovellukset ovat osa digitalisaation laajempaa ilmiötä ja kehitystä. Tekoälyohjelmassa olemme määritelleet tekoälyn seuraavasti:

Tekoäly tarkoittaa laitteita, ohjelmistoja ja järjestelmiä, jotka kykenevät oppimaan ja tekemään päätöksiä lähes samalla tavalla kuin ihmiset. Tekoälyn avulla koneet, laitteet, ohjelmat, järjestelmät ja palvelut voivat toimia tehtävän ja tilanteen mukaisesti järkevällä tavalla.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan osana toteutetussa Tekoälyn kokonaiskuva ja osaamiskartoitus -hankkeessa1 painotettiin, että tekoäly liittyy useisiin tieteenaloihin: filosofiaan, kognitio-, kieli- ja neurotieteisiin, matematiikkaan, fysiikkaan sekä insinööritieteisiin ja tietojenkäsittelytieteeseen. Teknologisen kehityksen lisäksi tekoäly vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja ihmisiin; tällöin tarkastelun näkökulmia ovat moraali, etiikka, arvot ja politiikka sekä yhteiskunta-, oikeus-, talous- ja kauppatieteet. Edelleen voidaan tarkastella tekoälytekniikoiden hyödyntämistä ja soveltamista eri aloilla, esimerkiksi lääketieteessä, kaupassa, teollisuudessa, poliisitoimessa tai sodankäynnissä.

Kuva 1 esittää tekoälyn taustalla olevat tieteenalat ja sitä hyödyntävät toimialat sekä sen kehitystä ohjaavat moraalin, etiikan, arvot ja politiikan.

Kuva 1: Tekoälyyn liittyvät tieteenalat ja sitä hyödyntävät sektorit (Ailisto et al. (2018) Tekoälyn kokonaiskuva ja osaamiskartoitus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 46/2018
Kuva 1: Tekoälyyn liittyvät tieteenalat ja sitä hyödyntävät sektorit (Ailisto et al. (2018) Tekoälyn kokonaiskuva ja osaamiskartoitus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 46/2018

Tekoäly koskettaa siis laajaa kirjoa eri tieteenaloja, yhteiskunnan eri sektoreita sekä politiikkaa. Se koskettaa meitä myös kansalaisina ja työntekijöinä. Aiheesta on kirjoitettu paljon lehtijuttuja, järjestetty koulutuksia, julkaistu kirjoja ja niin edelleen. Lisäksi on järjestetty paljon tapahtumia eri alojen ammattilaisille ja yrityksille, kuten usean toimijan yhteistyössä järjestetty kerran kuukaudessa järjestettävä AI Monday.

Useista teknologia-aiheista poiketen tekoäly on kiinnostanut suuresti laajaa yleisöä sekä politiikan tekijöitä. Suurimpien puolueiden johtajat ovat jo kahtena peräkkäisenä vuotena osallistuneet Tieke ry:n Tietoyhteiskunta-akatemian yhteydessä järjestettävään tekoälyaiheeseen puoluejohtajapaneeliin. Sipilän hallituksen ministerit ovat käsitelleet tekoälyä useammassakin kokopäiväisessä strategiaistunnossa.

Ajallemme on tyypillistä, että tietyistä uusista teknologioista keskustellaan kovinkin innostuneesti ja mahdollisuuksia tuodaan esiin hyvin optimistisesti. Teknologiaa paremmin tuntevia voi häiritä epämääräiset käsitteet ja maallikkomainen tapa käsitellä asiaa. On kuitenkin tärkeää, että myös muut kuin teknologiaan vihkiytyneet saavat osallistua keskusteluun. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Omnia AI Labin hanke kouluttaa 100 senioria tekoälymentoreiksi.

Olennaista on lisätä ihmisten tietoisuutta ja samalla nostaa keskustelun tasoa tekoälystä, sen mahdollisuuksista, edessä olevista haasteista ja valinnoista, joita joudumme yhteiskuntana tekemään. Laajamittaisen keskustelun käynnistäminen, informoiminen ja johtopäätösten tekeminen on ollut myös Tekoälyohjelman lähtökohtana.

Iloksemme olemme myös saaneet huomata, että tekoäly on jo yhä useamman yrityksen normaalia toimintaa. Vuoden 2018 aikana toteutettu pk-yritysbarometri, kertoo että jo 8 % kaikista pk-yrityksistä käyttää tai kokeilee tekoälyä ja lisäksi 24 % tutkii asiaa. Voimakkaasti kasvuhakuisissa pk-yrityksissä luvut ovat kaksinkertaiset. Tekoälykiihdyttämö-hanke on listannut 15 yritystä Suomessa, joiden liikevaihdosta suuri osa syntyy tekoälystä. Lisäksi tekoäly on keskiössä usean muunkin yrityksen ja organisaation liiketoiminnassa – tässä julkaisussa esittelemme näistä kahdeksan case-raporttien muodossa2.

Case KONE: Ennakoivaa huoltoa ja kunnossapitoa

Kasvavat kaupungit ja väestö vaativat vuosi vuodelta kehittyneempää teknologiaa, jotta kaupungeissa liikkuminen olisi helppoa ja turvallista. Muun muassa julkisten kulkuneuvojen, liikenteen, liukuportaiden ja hissien pitää toimia moitteettomasti, jotta ihmismassojen liikkuminen on sujuvaa.

Jo vuonna 1910 perustettu suomalainen KONE on yksi maailman suurimmista hissi- ja liukuporrasalalla toimivista yrityksistä, jolla on yli 1,3 miljoonaa laitetta huoltokannassaan ympäri maailman. KONE haluaa tehdä ihmisten liikkumisesta sujuvampaa: yritys hyödyntääkin tänä päivänä erilaisia tekoälyn sovelluksia, jotta liikkuminen olisi mahdollisimman helppoa ja saumatonta. Tekoälyn avulla voidaan muun muassa ennakoida ja havaita mahdolliset hissien vikaantumiset jo ennen kuin vika on olemassa.

Yritys on kehittänyt tekoälypohjaista KONE 24/7 Connected Services -palvelua, joka mahdollistaa hissien ja liukuportaiden ennakoivan huollon sekä kunnossapidon. Palvelu perustuu siihen, että yrityksen huoltokannassa olevat laitteet on yhdistetty IBM Watson IoT -alustaan, jossa tekoälyn avulla voidaan ennakoida laitteiden vikaantumista jo ennen kuin vikaantuminen tapahtuu.

Laitteet lähettävät dataa ja niihin on asennettu sensoreita, jotka mittaavat tiettyjä asioita ja tarjoavat dataa reaalimaailman ilmiöistä. Tekoäly oppii uuden datan avulla jatkuvasti erilaisia tilanteita, ja sen myötä yritys tuntee erilaiset hissit ja niiden huoltotarpeet yhä paremmin ja voi toimia proaktiivisemmin. Palvelua käytetään sekä uusissa että vanhoissa hisseissä.

Tekoälypohjaisen palvelun avulla on voitu parantaa laitteiden turvallisuutta ja huoltoprosessien läpinäkyvyyttä – asiakas tietää nyt paremmin jo ennakkoon, miten laitteet ovat vikaantumassa ja millaisiin investointeihin korjausmielessä tulisi tulevaisuudessa varautua. Tekoäly on myös tehnyt hisseistä älykkäämpiä: tekniikkaa hyödyntävät hissit pystyvät kommunikoimaan huoltotarpeensa, joten asentajat tietävät mitä on tapahtumassa jo ennen kuin mitään välttämättä tapahtuu. Tämän ansiosta toimintahäiriöitä on voitu vähentää ja korjaukset voidaan tehdä nopeammin.

Palvelu on ollut käytössä esimerkiksi eräässä sairaalakohteessa. Viime vuonna KONE sai sairaalalta 25 % vähemmän vikailmoituksia verrattuna edelliseen vuoteen. Ennakoivan palvelun avulla on siis voitu vähentää häiriöiden määrää merkittävästi alaspäin.

Tulevaisuuden tavoitteena on kytkeä lähes koko KONEen huoltokanta tekoälyn piiriin. Yrityksessä investoidaan jatkuvasti uusiin teknologioihin muun muassa datan keruun ja jalostamisen sekä tekoälyn suunnalla.

KONEella uskotaan, että oikeanlaisella datan hyödyntämisellä on merkittävä rooli tulevaisuudessa: se, joka pystyy parhaiten omaa dataansa hyödyntämään palvelujen ja tuotteiden suunnittelussa sekä tuottamisessa, on tulevaisuudessa vahvoilla.

KONE

Liukuporrasalalla toimiva yritys

  • Kotipaikka: Helsinki
  • Työntekijöitä: yli 57 000
  • Perustettu: 1910
  • Liikevaihto 2018: 9,1 miljardia €

KONE on yksi maailman suurimmista hissi- ja liukuporrasvalmistajista. Vuonna 1910 perustettu yritys tarjoaa myös laitteisiin liittyviä huolto- ja kunnossapitopalveluja, jotka muodostavat lähes puolet yrityksen liikevaihdosta. KONE on investoinut huoltotoimenpiteitä helpottaviin ja tehostaviin teknologioihin ja hyödyntää tekoälyä muun muassa huoltojen ennakointiin.

Case Cargotec: Tavarankulku merillä sujuvammaksi

Tulevaisuudessa ihmisten määrä maapallolla kasvaa, kaupungistuminen etenee ja energiankulutus lisääntyy. Tämän tiedämme. Mutta kaiken tämän keskellä merkittävää roolia näyttelee globaali logistiikka – ja tässä taas merkittävää roolia konttiliikenne.

Globaalissa konttiliikenteessä on kuitenkin yllättävän paljon tehostamisen varaa ja prosessit monesti pohjautuvat ihmisten väliseen kommunikointiin. Esimerkiksi jos konttilaivan saapumisaikatauluihin tulee säästä johtuen yllättävä muutos, tieto asiasta ei välity automaattisesti satamassa odottaville lastinkäsittelijöille ja muuta heidän suunnitelmaansa. Tai vaikkapa autonkuljettajalle, joka odottaa konttia kuljetettavaksi.

Cargotec on lähtenyt ratkomaan tätä ongelmaa tekoälypohjaisten ratkaisujen avulla. Konttiliikenteessä pitäisi saada laivayhtiöiden, logistiikkayhtiöiden ja satamatoimijoiden yhteistyö toimimaan saumattomasti. Arvoketjun toiminnan pitäisi olla läpinäkyvämpää kaikille osallisille, muutoksiin pystyttäisiin reagoimaan tehokkaammin ja syntyisi vähemmän sekaannusta, odottelua ja hukkaa. Yksi oleellinen näkökulma on laitteiden päästöjen pienentäminen.

Nyt käytössä ovat mallit nimeltä energiamallinnus ja polttoainetakuu. Cargotecin liikkuvilla työkoneilla nostetaan ja kuljetetaan kontteja satamissa ja maaterminaaleissa. Laitteiden suunnittelussa pyritään teknisillä ratkaisuilla mahdollisimman suureen energiatehokkuuteen ja vähäpäästöisyyteen, sillä polttoainekulut ovat merkittävä kuluerä toimijoille, jotka yhä useammin ovat sitoutuneet ympäristöystävälliseen toimintaan ja päästöjen pienentämiseen.

Cargotec on kehittänyt koneoppivan algoritmin, jolla voidaan erittäin tarkasti ennustaa polttoaineen tai sähkön kulutus kunkin asiakkaan omissa käyttötapauksissa. Asiakkaalta kysytään muutama oleellinen kysymys, joiden avulla hän saa tarkan ennusteen juuri hänen tulevasta kulutuksestaan. Ennuste auttaa hankkimaan sopivimman mahdollisen laitteen hänen tarpeeseensa, mutta myös ennakoimaan luotettavasti toiminnasta koituvat kustannukset. Samalla myös konkretisoituu tulevien päästöjen määrä.

Koneoppivan algoritmin mahdollistaa laajasta laitekannasta kerättävä telemetriatieto. Asiakkaat käyttävät laitteitaan eri puolilla maailmaa, eri olosuhteissa ja niillä tehdään erityyppisiä töitä. Algoritmi oppii ymmärtämään erityyppisen laitteiden käytön ja olosuhteiden vaikutuksen polttoaineen kulutukseen ja päästöihin. Malli on niin tarkka, että Cargotec myöntää polttoainetakuun, jolla luvataan antaa asiakkaalle rahallinen kompensaatio, mikäli kulutus ylittää ennustetun takuukulutuksen.

Tekoälypohjaisia teknologioita on tulossa myöhemmin lisääkin. Tekoälypohjaisia ratkaisuja on tulossa lisää erityyppisille alueille. Laitteiden autonomia-aste nousee ja turvallisuusratkaisut ovat entistä tärkeämmät. Tekoälyllä on tässä kehityksessä iso rooli.

Cargotec

  • Kotipaikka: Helsinki
  • Työntekijöitä: 12 000
  • Perustettu: 2006
  • Liikevaihto 2018: 3,3 mrd. €

Cargotec on esimerkki teollisuuden alan yrityksestä, joka hyödyntää tekoälyä. Globaali laivaliikenne ja erityisesti konttiliikenne kasvavat merkittävää vauhtia ja sen prosessit pohjautuvat pitkälti ihmisen väliseen kommunikointiin. Niitä on käytännössä pystytty vasta tekoälyn avulla kehittämään paremmiksi. Esimerkki tekoälyn hyödyntämisestä on Cargotecin polttoainetakuu, jossa tekoälypohjaisten ratkaisujen ansiosta pystytään antamaan tarkka arvio kulutetun polttoaineen määrästä.

Tekoälyn maailmanvalloitus

Tekoälyn mahdollisuudet on tiedostettu maailmanlaajuisesti. Yhä useammat maat ovat sisällyttäneet tekoälyn kansallisen kilpailukykystrategiansa yhdeksi avaintekijäksi tai laatineet kansallisen tekoälystrategian.

Kanadan kansallista tekoälystrategiaa valmistellut tutkimuslaitos CIFAR on tarkastellut raportissaan 17 maan kansallisen tekoälystrategian ja EU:n tekoälystrategian tilannetta vuoden 2018 loppupuolella. Tarkasteltujen maiden ohella myös monet muut maat ovat käynnistäneet tekoälystrategiatyön. Selvityksen mukaan tekoäly on noussut viimeaikaisista teknologioista nopeimmin kansallisten strategioiden keskeiseksi teemaksi.

Puolessa strategioissa oli esitetty toimenpiteisiin myös rahoitus, ja puolet olivat luonteeltaan yleisempiä tulevaisuuden poliittista päätöksentekoa ohjaavia dokumentteja. Eri maiden tekoälystrategioissa painotetaan eniten teollisuuden ja kansallisen kilpailukyvyn kehittämistä sekä tutkimusta ja osaamisen saatavuutta. Etiikka ja datapolitiikka esiintyvät useissa strategioissa, työn tulevaisuus ja tekoälyn hyödyntäminen hallinnossa ja julkisissa palveluissa harvemmin. Laaja-alaisia strategioita edustavat Kiinan, Venäjän ja Intian strategiat, Euroopan suurista maista esimerkiksi Ranskalla, UK:lla ja Saksalla on laaja-alainen tekoälystrategia. Myös esimerkiksi Viro ja Tšekki ovat valmistelemassa tekoälystrategioita.

Euroopan komissio julkisti huhtikuussa 2018 oman tekoälyaloitteensa, jonka tavoitteena on lisätä julkisia ja yksityisiä investointeja, varautua yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin muutoksiin sekä luoda eettiset ja oikeudelliset puitteet tekoälyn kehittämiselle ja soveltamiselle. Aloitetta tarkennettiin joulukuussa 2018 komission yhdessä jäsenmaiden kanssa laatimalla koordinoidulla toimintasuunnitelmalla. Suunnitelma on laaja ja se sisältää esimerkiksi infrastruktuuri-investointeja, datan saatavuuden parantamista, tutkimuksen ja soveltamisen vahvistamista, eettisten periaatteiden kehittämistä sekä kansainväliseen yhteistyöhön vaikuttamista. Tekoälytoimia rahoitetaan Horisontti Eurooppa ja Digitaalinen Eurooppa –ohjelmista.

Suurvaltojen kansallisissa tekoälystrategioissa painotetaan tekoälyn taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten ohella myös kansainvälistä kilpailuasetelmaa sekä maiden poliittisen ja sotilaallisen aseman vahvistamista. Kun Yhdysvalloissa yrityksillä on merkittävä rooli tekoälykehityksessä ja Kiinan kehityksessä korostuu valtiojohtoisuus, EU painottaa erityisesti ihmisten perusoikeuksia ja eettisiä kysymyksiä. Tätä on myös kuvattu tekoälyn kehittämisen “kolmanneksi tieksi”. Tosin presidentti Trumpin alkuvuonna 2019 antamassa tekoälyaloitteessa korostetaan niin ikään tekoälyn kehittämistä yhteiskunnan luottamus säilyttäen. Esimerkiksi julkisen sektorin datavarantojen avaamista tullaan tehostamaan tekoälyn hyödyntämiseen siten, että yksityisyydensuojasta, kansalaisten vapauksista ja luottamuksellisen tiedon suojasta huolehditaan kansallisten arvojen mukaisesti.

Useita kansainvälisiä (muun muassa YK:n, OECD:n, EU:n sekä Pohjoismaiden ja Baltian) tekoälylinjauksia yhdistävät tekoälyn ja robotiikan hyödyntämisen eettiset kysymykset. Tekoälyn sääntelyssä on pyritty lähtemään jo olemassa olevasta sääntelystä. Yhdysvaltain aloitteessa hallintoa kehotetaan johtamaan teknisten standardien kehittämistä ja ohjaamaan hallintostandardien kehitystä. Tekoälyn turvallisuus- ja vastuukysymyksiä on niin ikään pohdittu kansainvälisillä foorumeilla ja kansallisissa strategioissa. Euroopan komissio selvittää tuoteturvallisuus- ja -vastuukysymyksiä lainsäädännöllisestä näkökulmasta.

Case Ultimate.ai: Tekoäly auttaa palvelemaan asiakkaita paremmin

Yksi maailman isoimmista aloista on asiakaspalvelu, jonka parissa työskentelee miljoonia ihmisiä. Asiakaspalvelu on tutkimusten mukaan kuitenkin vuodesta toiseen yksi maailman stressaavimmista työtehtävistä, sillä kiirettä riittää ja asiakkaat vaativat yhä enemmän.

Monet yritykset ovatkin pyrkineet helpottamaan asiakaspalveluruuhkia kehittämällä tekoälypohjaisia ratkaisuja, kuten chatbotteja. Chatbot-ratkaisut eivät kuitenkaan vielä ole teknisesti tarpeeksi kehittyneitä korvaamaan asiakaspalvelijoita tai olemaan asiakasystävällisiä. Ultimate.ai:n perustajat huomasivat nämä asiakaspalveluun ja tekoälyyn liittyvät haasteet vuonna 2016 ja päättivät ryhtyä ratkaisemaan asiakaspalvelun ongelmia oman sovelluksensa avulla.

Ultimate.ai tehostaa asiakaspalvelua syväoppivan tekoälyn avulla. Kyse on työkalusta, joka avustaa yhtiön asiakaspalvelijoita esimerkiksi chat- tai sähköpostikeskustelun aikana. Ohjelmisto ymmärtää asiakkaan kysymykset ja tarjoaa valmiita vastausvaihtoehtoja, joita asiakaspalvelija voi muokata ja käyttää asiakaspalvelutilanteen aikana.

Menetelmä perustuu syväoppiviin algoritmeihin, ja sen takia se onkin täysin riippumaton esimerkiksi siitä, minkä kielistä asiakaspalveludata on. Ero tavalliseen tilastolliseen menetelmään on se, että siinä missä tavalliselle algoritmille pitää opettaa kielen rakenne, syväoppiva algoritmi oppii kielen rakenteen itse, kun sille syötetään asiakaspalveludataa. Algoritmille voidaan siis syöttää minkä tahansa kielistä dataa, sillä se oppii ja prosessoi uutta kieltä tarkasti ja nopeasti.

Yritys on kerännyt runsaan miljoonan euron pääomarahoituksen saksalaiselta Holtzbrinck Venturesilta ja suomalaiselta Maki Venturesilta. Ultimate.ai:n asiakkaina on lukuisia suuryrityksiä, kuten Zalando, ADAC sekä Finnair.

Tavoitteena on tulla niin sanotusti älykkääksi kerrokseksi osaksi CRM-järjestelmiä. Yritys haluaa luoda tekoälyn, joka ymmärtää järjestelmien tekstidataa, automatisoi työtä ja antaa näkemystä yritykselle siitä, mitä ongelmia asiakaspalvelussa kohdataan.

Pidemmän tähtäimen visiona yrityksellä on opettaa koneelle ihmisten välistä keskustelua, eli saada tekoäly oppimaan ihmiseltä ja tuottamaan itse ihmismäistä keskustelua. Siinä vaiheessa, kun tekoäly ymmärtää ja käy tällaista keskustelua, ovat mahdollisuudet sen hyödyntämisessä vieläkin laajemmat.

ultimate.ai

Asiakaspalvelualan tekoäly-startup

  • Kotipaikka: Helsinki & Berliini
  • Työntekijöitä: 20
  • Perustettu: 2016
  • Liikevaihto 2018: 0,26 M€

Ultimate.ai on asiakaspalvelua tehostava startup, jonka tekoälyyn perustuva työkalu avustaa asiakaspalvelijoita esimerkiksi chat-keskustelun aikana. Ohjelmisto ymmärtää asiakkaan kysymykset ja tarjoaa valmiita vastausvaihtoehtoja, joita asiakaspalvelija voi muokata ja käyttää. Työkalun avulla on helpotettu jo useiden suurten yritysten, kuten Zalandon ja Finnairin, asiakaspalveluprosesseja.

Case Teqmine Analytics: Tekoäly apuna edistämässä innovaatioita

Patentit ovat maailman tärkein tietolähde uuteen tieteeseen ja teknologisiin keksintöihin. Maailmassa on olemassa yli 110 miljoonaa patenttia, ja niitä tulee vuosittain lisää noin kolme miljoonaa. Patenteissa oleva tieto on kuitenkin vaikeasti tulkittavaa, eikä siihen pääse helposti käsiksi. Lisäksi miljoonien patenttien läpi käyminen ihmisvoimin on miltei mahdotonta.

Innovaatioprojekteissa on yleisesti tähän asti toimittu niin, että idean syntyessä on menty patenttiasiantuntijan luo ja pyydetty lausunto siitä, onko idea käyttökelpoinen vai kenties jo keksitty. Nykyään tähän on kuitenkin olemassa alaa disruptoiva ketterämpi ratkaisu, joka perustuu tekoälyyn.

Teqmine Analytics on vuonna 2013 perustettu helsinkiläinen tekoäly-startup, joka haluaa edistää ihmisten kekseliäisyyttä ja auttaa heitä tekemään parempia sekä tehokkaampia päätöksiä liittyen innovaatioihin. Ratkaisuna Teqmine Analyticsilla on palvelu, joka käy läpi miljoonia patentteja tekoälyn avulla. Tutkijat ja sijoittajat voivat esittää tekoälysovellukselle kysymyksiä, kuten onko idea jo patentoitu tai onko joku muu keksinyt sen.

Perusideana on auttaa keksijöitä keksimään paremmin, mutta myös esimerkiksi auttaa sijoittajia ja strategiajohtajia tekemään parempia päätöksiä liittyen teknologiaan.

Sovelluksen patenttianalyysi perustuu koneoppimiseen, joka kykenee automaattisesti vertaamaan uuden patenttihakemuksen ainutlaatuisuutta noin 25 miljoonan patentin tietokannasta. Tekoäly oppii lisää lukemalla kuukausittain noin 100 000 uutta patenttia. Sen avulla voidaan vähentää ylimääräisiä kokouksia ja nopeuttaa keksijöiden työtä. Innovaation ansiosta yrityksissä on voitu vähentää ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttötarvetta ja näin ollen edistää päätöksiä nopeammin.

Teqmine Analyticsilla on jo asiakkaita ympäri maailman Piilaaksosta Kiinaan. Suomessa tekoälysovellus on käytössä esimerkiksi Wärtsilällä, Turun yliopistolla, VTT:llä ja Patentti- ja rekisterihallituksella. Liikevaihto on isossa kasvussa, sillä kysyntää riittää.

Pitkän tähtäimen tavoitteena on rakentaa tekoäly, joka voi toimia tasavertaisena jäsenenä kaikissa maailman tutkimus- ja kehitystiimeissä. Se vaatii, että ihmiset luottavat tekoälyyn.

Jotta internetiin saadaan niin sanottuja korkean älykkyyden tuotteita, käyttäjän luottamuksen pitää rakentua sille, että hän kokee olevansa omistaja sille, mitä internetissä tekee. Sovelluksessa onkin poikkeuksellisen vahva yksityisyydensuoja ja tietoturva. Järjestelmä toimii yrityksen omilla yksityisillä servereillä. Teqmine Analytics ei kerää tietoa eikä myy mitään eteenpäin, toisin kuin jotkut ilmaiset palvelut.

Yrityksessä nähdään globaali tarve uusille keksinnöille: tieteellinen ja teknologinen luovuus on elinehto ihmiskunnan ja maapallon pärjäämiselle tulevaisuudessa. Siksi yritys haluaakin tuoda tulevaisuudessa palvelun käyttöön jossakin muodossa kaikille ihmisille, ei siis pelkästään niille, joilla on varaa maksaa.

Teqmine Analytics

Patenttitiedon analysointiin keskittyvä tekoäly-startup

  • Kotipaikka: Helsinki
  • Työntekijöitä: 3
  • Perustettu: 2013
  • Liikevaihto 2018: 0,25 M€

Teqmine Analytics on suomalainen tekoäly-startup, joka on kehittänyt tekoälyalustan patentti- ja teknologiatiedon analysointiin. Yrityksen tavoitteena on auttaa tutkijoita ja keksijöitä innovoimaan tehokkaammin. Maailmassa on yli 110 miljoonaa patenttia, jotka ovat tärkeimpiä tietolähteitä uuden tieteen ja teknologian kehittämisessä. Teqmine Analytics auttaa tutkijoita, keksijöitä ja sijoittajia tekoälyn avulla tulkitsemaan, ymmärtämään ja viestimään patenteissa olevaa informaatiota helposti ja tehokkaasti.

Lähdeluettelo

1 Ailisto et al. (2018) Tekoälyn kokonaiskuva ja osaamiskartoitus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 46/2018.

2 Caset ovat: KONE, Cargotec , Ultimate.ai, Teqmine Analytics, K-ryhmä, Fiva, Neuro Event Labs, Avaintec.

Mitä mieltä sinä olet?

Vastaa käyttäjälle Joonas Mikkilä Peruuta vastaus

2 kommenttia artikkeliin 1. Tekoäly etenee vauhdilla

  1. Pk-yritysbarometrin linkki ohjaa väärään raporttiin (syksy 2018), josta ei löydy tekoälytuloksia. Oikea raportti (kevät 2018) löytyy seuraavasta: https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/pk_barometri_kevat2018.pdf

    Yst. Joonas / Suomen Yrittäjät

    1. Lotta Englund sanoo:

      Kiitos, Joonas! Linkki on nyt korjattu