4 Visio tekoälyajan Suomesta 2025

Toukokuussa 2017 alkunsa saanut Tekoälyohjelma on käynnistänyt Suomen valmistautumisen tekoälyaikaan. Ohjelma on ollut intensiivinen, ja kuten tämän raportin edellisissä luvuissa on kuvattu, näiden kahden vuoden aikana on saatu paljon aikaan. Kunnia tästä kuuluu ennen kaikkea ohjelman tavoitteita edistäneelle laajalle verkostolle eri asiantuntijoita, vaikuttajia, yrittäjiä sekä organisaatioita. Verkoston lisäksi on lukemattomia muita tahoja, jotka ovat osallistuneet keskusteluun, lisänneet tietoa ja näkemystä, tarttuneet toimintaan ja käynnistäneet kokeiluja. Suomeen on syntynyt todellinen movement, liike, tekoälyn tuoman innostuksen myötä.

Ensimmäiset askeleet Tekoälyohjelmassa otettiin touko- ja lokakuun välillä 2017, jolloin opiskelimme tekoälyä ilmiönä, sen mahdollisuuksia ja tuomia haasteita sekä määrittelimme tavoitteita ja ensimmäisiä toimenpiteitä. Tämä oli 1. vaihe kansallisessa tekoälytekemisessä. Lokakuusta 2017 tähän päivään asti olemme käynnistäneet lukuisia toimenpiteitä sekä pyrkineet oppimaan omasta ja muiden tekemisistä. Tämä on ollut 2. vaihe kansallisessa tekoälytekemisessä. Tekoälyohjelma tällaisenaan päättyy Sipilän hallituksen kauden loppuun, mutta on keskeistä, että käynnissä olevista toimenpiteistä pidetään huolta ja uusia toimenpiteitä käynnistetään, jotta voimme viedä Suomea pidemmälle tekoälyaikaan. Tämä on 3. vaihe, jonka toteuttaminen jää seuraavan hallituksen ja ohjelmatoimintaan osallistuneen verkoston vastuulle. Emme saa menettää tähän asti syntynyttä tietoa ja kontakteja, emmekä liikkeen voimaa.

Olemme olleet onnekkaita ajoituksemme suhteen. Jos Tekoälyohjelma olisi käynnistetty aiemmin, ei tietämys ja innostus tekoälyn mahdollisuuksista olisi kenties ollut riittävää. Myöhemmin olisimme puolestaan olleet jälkijunassa, samassa vaunussa monen muun maan kanssa. Nyt olemme edelläkävijöitä, ja meillä on mahdollisuus hyödyntää etumatka ja liikkeen luoma voima haluamallamme tavalla.

Tekoälyohjelman ohjausryhmä jättää perinnökseen vision tekoälyajan Suomesta vuonna 2025, joka on vetovoimainen ja kilpailukykyinen, relevantisti koulutetuin kansakunta ja jossa toimii tietoinen ja itsenäinen kansalainen.

Vetovoimainen ja kilpailukykyinen Suomi

Suomi voi vuonna 2025 olla poikkeuksellisen vetovoimainen ja kilpailukykyinen. Se tarkoittaa taloudellista hyvinvointia meille kaikille.

Tekoälyä hyödynnetään laajasti yritysten kilpailukyvyn kohdentamiseen kaikilla sektoreilla. Tekoälyn avulla ollaan luotu helppokäyttöisempiä, oikea-aikaisia palveluita, parannettu ja tehostettu yritysten toimintaa sekä ennen kaikkea mahdollistettu uusien toimintatapojen ja liiketoimintamallien syntyminen.

Suomen perusteollisuudelle tämä on tarkoittanut, että yritykset ovat löytäneet uusia kasvumahdollisuuksia etenkin nopeasti muuttuvilta B2B-palvelumarkkinoilta, kun panostukset tekoälyn uusiin, vähemmän opetusaineistoa tarvitseviin menetelmiin ovat tuottaneet tulosta. Suomeen on kasvanut myös vahvoja uusia yritysekosysteemejä B2C-puolelle, koska yhä useampi kuluttaja valitsee ihmiskeskeistä henkilötietojen hyödyntämistä tukevat palvelut globaalien Internet-jättiläisten palveluiden sijaan.

Tekoäly kiinnostaa jo tänään suomalaisia yrityksiä, ja tämä on tuottanut hedelmää vuonna 2025. Osaamisen tasoa yrityksissä on nostettu kautta linjan ja jokainen johtaja ymmärtää, mitä tekoäly tarkoittaa oman liiketoiminnan näkökulmasta. Niin suuremmat kuin pienemmät yritykset ovat panostaneet digikyvykkyyksiensä kehittämiseen ja kokeilevat uuden teknologian mahdollistamia palveluja ja toimintatapoja. Yritykset keräävät omaa dataa, mutta ovat rakentaneet toimintatapoja myös yritysten väliseen datan hyödyntämiseen.

Suomi on tekoälyajassa vuonna 2025 luotettu ja turvallinen digitalouden edelläkävijä. Uuden teknologian hyödyntämisessä on löydetty tasapaino yksilön, yritysten ja yhteiskunnan intressien välillä, mikä tarkoittaa myös tekoälyn innovatiivista ja eettistä käyttöä. Edistynyt sääntely-ympäristö kannustaa uusien toimintatapojen kokeiluun ja käyttöönottoon. Suomi on etunojassa rakentamassa vahvaa omaa digitalouden toimintatapaa Euroopalle ja viemässä sitä myös muualle maailmaan.

Tätä menestystarinaa ovat olleet rakentamassa sekä täällä syntyneet että tänne muuttaneet osaajat, jotka ovat valinneet Suomen maan vakauden, yhteiskunnan tarjoamien laadukkaiden palveluiden, luonnon ja dynaamisen työmaailman vuoksi. Keskeisessä roolissa huippuosaajien houkuttelussa ovat yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten muodostamat osaamiskeskittymät, eikä Suomea valita vain yhden yrityksen tähden. Tekijät toimivat tiiviissä yhteistyössä, sillä kaikki tietävät, että maailmaa valloitetaan yhdessä.

Keskeisin tekijä vetovoimaisen ja kilpailukykyisen Suomen rakentamisessa on ollut tiivis yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä liiketoiminnan digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämisen edistämiseksi. Suoran dialogin ja pitkäjänteisen työskentelyn ansiosta Suomessa on löydetty toimivia tapoja nostaa innovaatiotoiminnan panostuksia, rakentaa toimivia yhteistyömalleja, kehittää kannustavaa sääntelyä sekä nostaa yritysmaailman osaamista ja kyvykkyyksiä kautta linjan. Julkisen ja yksityisen sektorin lisäksi eri alojen asiantuntijat ja kansalaisyhteiskunnan toimijat osallistuvat keskusteluun kestävän kasvun tavoittelemisesta.

Relevantisti koulutetuin kansakunta

Tekoälyajan Suomi voi vuonna 2025 olla myös relevantisti koulutetuin kansakunta, mikä tarjoaa meille suojaa teknologisen muutoksen tuulilta.

Suomessa ymmärretään, että teknologian kehityksen ja käyttöönoton myötä liiketoiminta ja yhteiskunta muuttuvat, ja sitä kautta muuttuu myös työ. Tämän ymmärryksen vuoksi Suomi on vuonna 2025 tekoälyajan voittaja, johon on syntynyt enemmän uutta työtä ja työpaikkoja kuin mitä on muutoksen myötä hävinnyt.

Työ on mielekkäämpää, kun tekoälyä soveltavat järjestelmät hoitavat rutiininomaisia tehtäviä. Työn tehostumisen kautta meillä on myös yhä enemmän vapaa-aikaa, jota voimme käyttää ihmissuhteisiin, harrastuksiimme tai osallistuaksemme kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Tekoälysovellukset auttavat meitä löytämään paremmin taitojamme ja tarpeitamme vastaavia työpaikkoja, mikä parantaa työtyytyväisyyttä.

Rutiininomaisia tehtäviä, joita tekoäly korvaa kokonaan, on Suomessa suhteellisen vähän ja eri ammattien toimenkuvia on kehitetty niin, että työttömyyttä ei juuri ole syntynyt. Siltä osin, kun näin on käynyt, yhteiskunta on pystynyt tarjoamaan turvaverkon ja kouluttamaan työttömäksi jääneet henkilöt uusiin ammatteihin.

Kansakunnan koulutustasoa on nostettu kautta linjan. Yhä harvempi käy vain peruskoulun, ja yhä useampi suorittaa korkeakoulututkinnon. Koulutusjärjestelmän resursointi on kehittynyt, minkä lisäksi koulutuksessa hyödynnetään tehokkaasti myös digitaalisia välineitä ja tekoälyn tuomia mahdollisuuksia. Koulutus on tehokkaampaa ja entistä vaikuttavampaa.

Tekoälyn ja uuden teknologian ymmärryksestä on tullut uusi kansalaistaito ja näin Suomi pystyy hyödyntämään täysimääräisesti tekoälyajan mahdollisuudet. Tekoälykoulutusta löytyy paitsi tietojenkäsittelytieteestä ja matemaattisilta aloilta, myös soveltavilta ja luovilta aloilta, sillä tekoäly ja laajemmin digitalisaatio on otettu teemaksi useimpiin koulutusohjelmiin.

Tutkintokoulutuksen lisäksi tarjolla on nykyistä laajempi kirjo täydennyskoulutuspalveluita ja -mahdollisuuksia, joita yksilöt itse, työnantajat ja yhteiskunta rahoittavat yhdessä eri tavoin. Elinikäinen oppiminen on todellisuutta, eikä sen tarvitse merkitä pitkiä aikoja pois palkkatyöstä, sillä työn ja opiskelun yhdistäminen on tehty helpoksi. Yksilöt ymmärtävät, että uuden oppimisen vastuu on myös hänellä itsellään.

Tekoälyajan Suomessa vuonna 2025 pidetään tärkeänä, että jo peruskoulussa annetaan riittävä ymmärrys teknologioista. Kaikilla halutaan olevan kyvykkyys toimia digitalisoituvassa yhteiskunnassa ja vaikuttaa sen kehittymiseen.

Keskeisin tekijä relevantisti koulutetuimman kansakunnan rakentamisessa on ollut elinikäisen oppimisen reformi, jonka myötä tekoälyajan myötä syntyneeseen mittavaan täydennyskoulutustarpeeseen on pystytty vastaamaan tehokkaasti. Koulutusjärjestelmän muutosten myötä työikäiselle aikuisväestölle on voitu tarjota monipuolisemmat ja paremmat mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen siten, että työntekijät, työnantajat ja yhteiskunta kantavat yhdessä vastuun työvoiman osaamisen päivittämisestä. Samalla ottamalla tekoäly ja digitalisaatio laajasti eri koulutuskokonaisuuksiin kansakunta on valmistautunut entistä paremmin tekoälyajan yhteiskuntaan ja työhön.

Tietoinen ja itsenäinen kansalainen

Tekoälyajan Suomessa vuonna 2025 voi toimia tietoinen ja itsenäinen kansalainen, mikä tarkoittaa meille kaikille parempaa ja aktiivisempaa elämää.

Teknologia mahdollistaa uudenlaisia ratkaisuja ja muutoksia jo tänään, ja keskeistä onkin se, mihin suuntaan haluamme yhteiskuntaamme teknologian avulla kehittää. Tekoälyajan Suomessa vuonna 2025 teknologiaa on kehitetty ja otettu käyttöön siten, että se tukee yksittäisten kansalaisten ja ammattilaisten toimintaa ja kyvykkyyksiä. Meillä on autonomisia ja automaattisia järjestelmiä, vaikkapa osana liikennejärjestelmää. Tekoäly on silti useimmiten tukiäly, jonka tehtävänä ei ole korvata ihmistä tai tehdä päätöksiä tämän puolesta, vaan auttaa tätä tekemään asioita paremmin.

Tekoälyajan Suomessa vuonna 2025 kansalaiset luottavat tekoälypohjaisiin järjestelmiin ja uskovat tekoälyn parantavan turvallisuutta. Tekoälyaika ei ole rapauttanut ihmisten luottamusta yhteiskuntaan tai toisiinsa, vaan Suomi on edelleen vahvasti luottamusyhteiskunta.

Tekoäly on valjastettu ennakoivien ja ihmiskeskeisten palveluiden tuottamiseen niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Palvelut kohdentuvat tarkemmin tarpeen mukaan, mikä tekee niistä tehokkaampia ja vaikuttavampia. Uudenlainen palvelurakenne on näin edistänyt kansalaisten hyvinvointia, poistanut pahoinvointia ja sitä kautta tukenut yhteiskuntarauhaa ja demokraattisen yhteiskunnan toimintaa.

Suomessa vuonna 2025 teknologinen kehitys ei ole johtanut teknologiaa huonommin hallitsevien syrjäytymiseen, vaan tekoälyn avulla palvelut löytävät paremmin sitä tarvitsevat ja se tekee palveluista helppokäyttöisempiä. Yhdessä rakennetut pelisäännöt ja tekoälyaikaan uudistettu sääntely pitävät huolen siitä, että tekoälypohjaiset järjestelmät toimivat reilusti ja läpinäkyvästi.

Kansalainen voi itse vaikuttaa siihen, millaisia tietoja hän haluaa antaa ja kenelle ja sitä kautta myös siihen, minkälaisia ja -tasoisia palveluja hän saa. Yksilöt eivät ole passiivisia teknologian kuluttajia, vaan osallistuvat aktiivisesti tekoälystä ja teknologian kehittämisestä ja soveltamisesta käytävään keskusteluun. Osallistumisella on myös aito vaikutus tulevaisuutemme rakentumiseen.

Tietoisen ja itsenäisen kansalaisen toiminnan mahdollistamisessa keskeinen tekijä on ollut julkisen sektorin voimakas panostus tekoälyn ja laajemmin teknologisen kehityksen mahdollistamien palvelujen kehittämiseen. Tämä on myötävaikuttanut myös yksityisen sektorin palveluihin ja yhteiskunnan palvelurakenteen uudistamiseen. Samalla tekoälyn soveltamisesta tietoista ja itsenäistä kansalaista tukevalla tavalla on käyty aktiivista keskustelua, johon on osallistunut niin akatemia, yksityinen ja julkinen sektori, kansalaisyhteiskunta kuin yksittäiset kansalaiset.

Mitä mieltä sinä olet?

Mitä mieltä sinä olet?