Raportti

Edelläkävijänä tekoälyaikaan

Alkusanat

Tekoäly nostettiin hallituksen kärkihankkeeksi, ja elinkeinoministeri Mika Lintilä käynnisti Tekoälyohjelman toukokuussa 2017. Saman vuoden lokakuussa annoimme ensimmäiset kahdeksan toimenpide-ehdotusta johdattamaan Suomea tekoälyä soveltavien maiden kärkijoukkoon. Tätä työtä täydennettiin myöhemmin työn tulevaisuuteen, etiikkaan ja turvallisuuteen liittyvillä erillisillä pohdinnoilla toimenpidesuosituksineen. Nyt on aika päivittää tilanne: Mitä tehtiin? Mitä opittiin? Entä mitä tulisi tehdä seuraavaksi?

On selvää, että meidän tulee toteuttaa monia asioita pikaisesti ja samalla vielä kiihdyttää etujoukoissa kulkevia hankkeita, jotta voimme oppia soveltamaan tekoälyä haluamallamme tavalla. Samaan aikaan on myös käynnistettävä pidemmän aikavälin muutoksia ja varmistettava suuren, koko liike-elämän ja yhteiskunnan läpileikkaavan, kehityksen eteneminen. Meidän on rakennettava yhteiskunnalliset valmiudet vastaanottaa myös seuraava tekoälyn kehitysaalto.

Tämän raportin julkaiseminen merkitsee siirtymistä ohjelmatyöstä seuraavaan vaiheeseen, jossa saadut kokemukset tulee siirtää laajassa mitassa osaksi jokapäiväistä tekemistä. Työssä mukana olleet suomalaisyritykset ovat painottaneet, ettei tekoälyvalmiuksien kehittämisen tavoite ole luoda organisaatioihin erillisiä tekoäly-yksiköitä vaan osaamista ja ymmärrystä on lisättävä kaikkialle, johtoryhmästä läpi koko organisaation arkeen. Sama pätee yhteiskunnan tasolla. Tässä raportissa rakennamme ohjelmatyössä saaduille opeille ja viemme tekoälytietoutta osaksi päivittäistä tekemistä ja arkea.

Tekoälyohjelma on viitoittanut Suomen kansallista kehitystä, mutta samalla jaamme kokemusta myös kansainväliseen keskusteluun. Suomi on lähtenyt Euroopan etujoukoissa tekemään kansallista tekoälytyötä. Olemme tehneet työtä oikeaan aikaan ja lisäksi Tekoälyohjelmasta tekee globaalisti mielenkiintoisen se, että Tekoälyaikaa on rakennettu käytännön tekemisen kautta ja toimijoiden omista lähtökohdista. Olemme luoneet ensimmäisten joukossa kansallisen strategian, mutta myös kartuttaneet kokemusta vaikkapa siitä, millainen rooli on lainsäädännöllä, yritysten omilla toimilla tai ylipäätään sillä, että näytämme suuntaa.

Raporttia kirjoitettaessa ja ohjelman tuloksia yhteen vedettäessä olemme havahtuneet jälleen kerran verkostoissa tapahtuvan tekemisen tehokkuuteen ja voimaan. Tekoälyohjelma itsessään saattoi liikkeelle monia asioita, joista muodostui ydinverkosto, mutta samaan aikaan moni asia oli jo liikkeellä itsenäisesti. Kokoamalla tästä tilanteesta verkostojen verkosto -toimintamallin, joka veti yhteen kaiken keskeisen tekoälyyn liittyvän toiminnan, saimme koottua työn kannalta tärkeän kokonaiskuvan. Tämän kokonaiskuvan kautta kykenimme linkittämään samaan asian ympärillä toimivia tahoja samoin kuin identifioimaan aukkoja kansallisen tason tekemisessä. Olivatpa seuraavat askeleet kansallisella tasolla minkälaisia tahansa, tekoälyn osalta uskomme, että tämän kokonaiskuvan ylläpito ja sen pohjalta tapahtuva uusien kussakin ajanhetkessä merkittävien toimenpiteiden identifiointi on keskeinen keino Suomen pitämiseksi edelläkävijöiden joukossa.

Erityinen kiitos kuuluu Tekoälyohjelman ohjausryhmälle, viiden alaryhmän puheenjohtajalle, heitä tukeneille sihteereille ja kaikille eri alaryhmissä mukana olleille yli sadalle asiantuntijalle. Ilman antaumuksellista tukea työ- ja elinkeinoministeriön ydintiimiltä emme olisi kyenneet pitämään kaikkia lankoja samanaikaisesti käsissämme. Hankkeiden, kokeilujen ja aikaansaannosten lisäksi voimme olla erityisen ylpeitä luodusta verkostosta. Tästä on hyvä jatkaa seuraavalle etapillemme kohti tekoälyaikaa!

Pekka Ala-Pietilä
Ohjelman puheenjohtaja

Ilona Lundström
Ohjelman varapuheenjohtaja

Lataa raportti (pdf, 832,1 kt)